Siirry sisältöön
Haku

Mene tiedä

Kysymys: Mistä juontuu ilmaus mene tiedä?

Vastaus: Ilmauksen taustasta on kirjoittanut Paavo Pulkkinen suomen kielen asyndeettista (toisin sanoen ilman konjunktiota eli sidesanaa tapahtuvaa) rinnastusta käsittelevässä väitöskirjassaan vuonna 1966. Hänen mukaansa sanonta lienee tullut kirjakieleen aika myöhään itämurteista. Tämä esimerkki on merkitty muistiin itärajan taakse jääneestä Muolaan pitäjästä: ”määppäs tiijjä mitä hyö hänest tappoit”. Murteissa verbien välissä voi olla myös jokin sana. Seuraavat esimerkit ovat (nykyisin Lieksaan kuuluvalta) Pielisjärveltä ja Nilsiästä: ”mää hänen tiijä minkälaenen syksy tästä tuloo” ja ”siitä (miehestä) suattaa olla määs sun tiijjäv vaekka mitä (juttuja)”.

Ilmaus tunnetaan myös muissa suomelle läheistä sukua olevissa itämerensuomalaisissa kielissä. Pulkkinen arvelee, että kyseessä voisi olla käännöslaina venäjästä, eli ilmaus olisi muodostettu oman kielen aineksista vieraskielisen ilmauksen mallin mukaan. Venäjän murteissa onkin samantapainen ja -sisältöinen epävarmuutta kuvaava ilmaus (поди знай), jossa on käytetty imperatiivia kuten suomessakin.

Vastaaja: Kirsti Aapala


Lähde

Pulkkinen, Paavo: Asyndeettinen rinnastus suomen kielessä. SKS: Helsinki 1966.


Muolaan Viholan kylän viljelyksiä. Kuva: Museovirasto.
Muolaan Viljolan kylän viljelyksiä. Muolaan pitäjästä on merkitty muistiin esimerkki: ”määppäs tiijjä mitä hyö hänest tappoit”. Kuva: Museovirasto.