Korvapuusti

Kysymys: Miksi korvapuusti on korvapuusti?

Vastaus: Korvatillikkaa tarkoittava sana korvapuusti on monen käännöksen ja väännön tulosta. Ensinnäkin sana on käännöslaina ruotsin samaa tarkoittavasta örfil-sanasta, ja tämä taas on lainattu ruotsiin alasaksasta, jossa orvige (ja yläsaksan vastine Ohrfeige) tarkoittaa korvatillikkaa. Saksan sanan ensimmäinen osa tarkoittaa korvaa.

Loppuosa on mahdollisesti sama kuin saksan Feige ’viikuna’, mutta yhdyssanan syntyyn on myös voinut vaikuttaa verbi fegen, joka tarkoittaa lakaisemisen lisäksi muun muassa kiitämistä, pyyhältämistä. Tämä tausta ei näy enää nykyruotsin sanassa, mutta suomeen lainatessa vauhtiin viittaava tausta näyttää ikään kuin häilyneen taustalla, kun loppuosa on käännetty sanalla puusti, joka esiintyy vanhassa kirjasuomessa ja tarkoittaa juuri korvatillikkaa. Tämä puusti vuorostaan on myös ruotsalainen lainasana, ja ruotsin sana pust on tarkoittanut alun perin käsipalkeita (vrt. ruotsin pusta ’puhaltaa’).

Leivonnaisen merkityksen korvapuusti on saanut vasta Suomessa. Merkitys on lainautunut suomeen suomenruotsista, jossa örfil näyttäisi tarkoittaneen leivonnaista ainakin 1850-luvulta lähtien. Ruotsinruotsissa tätä merkitystä ei tunneta. Saksan Hampurissa korvapuustia pidetään paikallisena erikoisuutena, ja sitä kutsutaan siellä nimellä Franzbrötchen ”ranskanleipä”.