Lurju
Kysymys: Mitä on lurju ja mistä sana on peräisin?
Vastaus: Lurju-sanan tavallisin merkitys on ’kuorittu
maito, kurri’. Maija Länsimäki on pro gradu -tutkielmassaan Maidon nimitykset
suomen murteissa (1970) käsitellyt mm. lurju-sanaa. Tutkielmasta käy ilmi, että ”Lurju
merkitsee meijerissä kuorittua maitoa Karviassa, Kauhajoella, Jalasjärvellä,
Kurikassa ja Ilmajoella. Kauhajoella tunnetaan samanmerkityksiset lurjumaito ja lurjaali”. Sana siis kuuluu lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteisiin.
Länsimäen mainitsema lurjaali on
ilmeisesti sanojen lurju ja kurnaali sekamuodoste. Muita
samantapaisia ’kurrin’ nimityksiä ovat lurina
(Isokyrö), luretti (Rautavaara), lurikka ja luiru (Kemijärvi). Lounais-Suomen Kiikalasta tunnetaan luritus: ”Lurituksen kans kos mää tota puuroo nyt sit pistele (= syön)”. Etelä-Pohjanmaalla sanaa lurju käytetään
myös ’huonosta kahvista’.
Murteissa lurju voi merkitä
myös ’huonotapaista’ (vrt. sanaan lurjus),
ja tähän yhteyteen liittyy myös ilmaus olla lurjulla
’vetelehtiä, laiskotella, olla tietymättömissä’. Ilmeisesti ainakin nämä huonotapaisuuteen liittyvät merkitykset voisivat olla samaa alkuperää kuin lurjus ja lurjailla
’vetelehtiä, laiskotella’. Sana lurjus
tunnetaan myös useimmissa suomen lähisukukielissä, mutta sen tarkempaa
alkuperätietoa sanasta ei ole.
Vastaaja: Suomen murteiden sanakirjan toimitus
