Juhannus ja mittumaari
Keskikesän juhla, jota on vanhastaan vietetty 24. kesäkuuta, on kirkollisena juhlapäivänä Johannes Kastajan muistopäivä. Johannes-nimen vanhasta ääntämismuodosta saatiin juhlan nimeksi juhannus, mutta myös Johannes ja nimen variantit esiintyvät murteellisissa nimityksissä (johannes, juhananpäivä, juhani, juhannes, juhannis, jussinpäivä jne.).
Toinen suomalainen juhannuksen nimitys on mittumaari(a). Se on käytössä vain paikoin läntisessä Suomessa, ja siitä tavataan myös asut mettumaari(a) ja messumaari(a). Tämä sana on alkuaan ruotsalainen laina (midsommar ’keskikesä’; suomen vanhassa kirjakielessä mitsu-, metsumaari(a)), mutta meillä se on loppuosaltaan liittynyt kansanetymologisesti Maria-nimeen.
Juhannuksen viettoon on vanhastaan
valmistauduttu huolellisesti. Pyykit on pesty, asumukset siivottu ja
porraspieliin tuotu juhannuskoivuja tai koivunoksia (limoja, meijuja
jne.). Kun juhannuskoivuista on paikoin ollut tapana tehdä lehtimajoja, on
juhannusta voitu kutsua myös lehtimaja(n)juhlaksi. Sisätilojakin on
koristeltu lehvin.
- Niit olj kolomes suurta pyykkijä vuojessa:
joulupyykki, peäsijäispyykki ja juhannuspyykki. (Jämsä)
- Eihän ne laattioi kuuranneek ku vähä
jouluks ja juhannusteks. (Pornainen)
- Sittej joskus rapasvat nokea pois tuolt
katost niin kun nyt jussimpäiväks, sellattiiseks. (Heinola)
- Juhannuslimosta lehtimaja tehtii. (Hattula)
- Juhanimmeijui [= koivunoksia] hajettii.
(Nurmijärvi)Ei mittumaari ol mimmonenkaa, jollei
meijui tuar. (Pori)
- Juhannussa ne toe pihlajija ja pistel seinär rakkooj ja koevuja nuihen nurkkiin. (Pihtipudas)
Juhannus sijoittuu
kesäpäivänseisauksen paikkeille, ja lyhyt yö on ollut otollista
juhlinta-aikaa. On poltettu tulia (kokkoja, valkeita, tulia, tulisia jne.)
ja ilakoitu, mutta toisaalta on tarkkailtu enteitä ja oltu varuillaan.
- Juhanekseaattoehton poltetti
juhaneksevalkja. (Paimio)
- Meirem puales pruukattin enneem polttaa
tulisii juhaniaatton Äijäismäjel. (Nummi)
- Siel tantsiit juhanuskokol. (Valkeasaari)
- Juhannusaatto ol keijuilta [=
keinuilta]. (Myrskylä)
- Oli aikanev vuosi sittej jos
juhannuspäivänä näky rukiintähkä. (Urjala)
- Näij johannekseen se (ahvenen kutu) loppuu.
(Tammela)
- Sanovat, että kyllä tullee lohta, ku villi
tulva tullee juhanekseksi. (Kolari)
- Juhanampäivännä ol leppä lehellä ja
punanem paarma lentää. (Säkkijärvi)
- Aarretuli se on nin ku viinavalakija, sanovat että juhannusyönä se pallaa. (Vaala)
Myös taiat liittyvät
juhannukseen. Niiden avulla on pyritty hankkimaan terveyttä, hyvää satoa ja
karjaonnea sekä ennustamaan naimisiinmenoaikaa. Tuleva puolisokin on ollut
mahdollista nähdä taikojen avulla.
- Reumatismi parani kun erellä mettumaarin
otettihin tervaasia koivullehtiä ja pantihin ne tyhyjähän sänkyhyj ja sittem
meni sinnem maata. (Seinäjoki)
- Juhaniksen kastees piti kiiriskellän niin
syhyväisen sai pois. (Somerniemi)
- Juhanneskasteeseen koitettiin saaras
sitter räätikkäitä [= lanttuja], sitten ne kasos hyvin. (Vampula)
- Juhannukse oamuna ne (naiset) otti
kasteesta (vettä) voatteesii, että lehmiem poekimajuomisee! (Jämsä)
- Kur ruviskukal leikkaa mettumaarin auttuna
[= aattona] kolomannesta solomusta poikki, niim minkä verran se yällä
kasuaa, niim monev vuarem päästä pääsöö naimisihin. (Seinäjoki)
ANNELI HÄNNINEN
Yksi esimerkki poistettu 7.3.2018.