Leikkitoimituksia
Entisessä maalaisyhteisössä, jossa pihapiirin työt olivat moninaiset, oli joskus tarpeen saada lapset pois tieltä tai näkemästä jotain liian raakaa tai sopimatonta. Tällöin heille voitiin antaa tehtäviä. Erityisen suosittua näyttää olleen olemattomien esineiden haettaminen naapurista.
Luonnollisesti teurastus oli sellainen tapahtuma, jota lasten ei sallittu katsella:
- Syksysee aekaa kul lehmiä nylykvät, käskvät lapsia hännävveintä hakemaa. (Juva)
- Siantapossa ennen laitettiin sellainen, joka ei leikkiä ymmärtänyt, hakemaan naapuritalosta sianpartasaippuaa. (Jämsä)
- Teurastuspäivänä juksautethiin pikku kläppiä hakehmaan pylsymyöstäriä [pylsy = lihahakkelus; hienoksi hakattu, keitetty ja suolattu eläimen sisälmyksistä saatu tali] tai makkaramittaa naapurista. Sielä ymmärrethiin yskä ja annethiin pyytäjälle paperikappale tai langanpätkä. (Ylitornio)
- Pohojanmaala on olluv vanha tapa narratat tenavia hakohon makkarankaavoja kylästä silloon ku om makkaroota tehty. (Alavus)
- Lapsilla hajetetaan naapurista makkaranmittaa, siansarvikampaa, ja myös lainataan aikaa tai kiirettä. (Lestijärvi)
Rakentajat ja remontoijat eivät liioin kaivanneet pieniä apulaisia:
- Lapset ko olliit muurari tiel, ni niitä hätisteltii hakemaa naapurist arinahöylää, jot saahaa uunipohja tasaseks. (Vuoksenranta)
- Myös kiuaskirves kuului haettaviin esineisiin. (Pyhäranta)
Haettavia esineitä on ollut kovin monennimisiä ja naapuritalojen, kauppojen tai apteekkien väki ystävällistä ja ymmärtäväistä:
- Lapset pannaan kahtelemaan mateen jälkiä, hauvin posauksia tai puukengänsiemeniä. (Ähtäri)
- Olletikkik ku sahtija tehtiim pantiih hakemaah hännävveipotinta. (Alajärvi)
- Joskus lähetettiin pikkupoikia ostamaan apteekista veräjänkitkutusta. Apteekista sai kuitenkin sitäkin. Pulloon pantiin jotain sydämenvahvistustippoja, ja niin ei hakijan tarvinnut palata tyhjin toimin. (Kokemäki)
2005