Siirry sisältöön
Haku

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Ilosaaressa Ilomantsissa

Ilo-alkuisia paikannimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmissa reilut 1000. Peruskartoilla niitä esiintyy vajaa 600 eri puolilla Suomea.
 
Ilomantsin Kätkäjärvessä on kaksikin Ilosaarta, joista toisessa kertoman mukaan ”mittarloihe’ ’aikaan -- kahvii keitettiij ja lystii piettiin”. Saaren vanha nimi on Sittasaari, joka on tietoisesti haluttu sievistää.

Paikannimikokoelmissa mainitaan lukuisia Ilosaaria, joissa kerrotaan etenkin nuorison kokoontuneen ilonpitoon, tanssimaan ja polttamaan juhannuskokkoja saaren tasaiselle kentälle tai laakealle kalliolle, poissa vanhemman väen silmien alta.

Ilo-alkuiset paikannimet liittyvätkin usein juuri erilaisiin ilottelupaikkoihin, mm. tasaiset ja laakeat Ilokalliot ovat olleet sopivia tanssimiseen ja Ilomäillä on leikitty ja keinuttu ja siellä ovat myös entisajan karjapaimenet viihdyttäneet itseään.

Ilo-alkuisia talonnimiä on peruskartoilla kolmisensataa. Nimistä osa pohjautuu luontonimeen, mistä yleisimpänä on Ilomäki. Osa asutusnimistä voi kuitenkin olla hyvin vanhaa perua, sillä niihin sisältyy muinaissuomalaisena henkilönnimenä, eräänlaisena toivenimenä, esiintynyt Ilas-, Iloi- tai Ilottu-nimi. Esimerkiksi Ilola-talonnimistä, joita esiintyy kartoilla yli 120, monilla lienee juuri tuo henkilönnimitausta. Porvoon Ilolan kylän nimi sen sijaan on mukaelma ruotsinkielisestä nimiasustaan Illby, jossa siinäkin on tosin taustalla henkilönnimi tai liikanimi.

Ilomantsi-nimen alkuperä on toisaalla. Nimestä on olemassa erilaisia kansanselityksiä: kerrotaan esimerkiksi kahdesta Ilja Mantsinen -nimisestä henkilöstä, joista toinen otti nimen Ilonen ja toinen Mantsinen ja heidän asuinpaikkaansa alettiin kutsua Ilomantsiksi; kerrotaan myös Ilja Mantsinen -nimisestä munkista, joka teki seudulla lähetystyötä 1500-luvulla. Nykyisen kunnan nimi Ilomantsi kuitenkin pohjautuu järvennimeen Ilomantsinjärvi, joka puolestaan sisältää kantasaamen ’ylimmäistä’ merkitsevän sanan. Ilomantsinjärvi siis sijaitsee vesistönsä ylimmäisenä järvenä.

Poimintoja paikannimikokoelmista

Ilokangas (Kirvu) kangasmaa. ”Anttolanmään nuoret käivät tääl pyhäpäivin leikkimäs, oilliitt tippasil, juoksiit Viimistä pairrii ja leikkiit Karhummaata, kuuruit Tarhaa ja moinnii muita leikkilöi.”

Ilomäki (Hauho) mäki. ”Sitä ny on aina maaliman sivu sanottu Ilomäjeks, kun siällä aina jussina (=juhannuksena) kaikellaisia piirileikkiä pilettiij ja tulia poltettii”.

Ilonkorpi (Ranua) suoalue. Paikalle oli kerran jäänyt erään talon Ilo-niminen lehmä suohon kiinni ja se löydettiin vasta viikon kuluttua, elävänä.

Ilopolku (Koskenpää) polku. ”Se on [nimensä] saanus semmosesta riijausmatkasta, ja se ov vanha asia, --- kosija oli kulkenut tuota polkua pitkin ja kun kysyttiin eikö korvessa ollut ikävää kulkea, hän vastasi: ei kun ilosta.”

Iloranta (Leppävirta) kylä. Kerrotaan, että se oli ennen isonvihan aikoja kukoistava kylä. Sitten kylää ruvettiin kutsumaan Kurjalaksi. Kylä oli niin poltettu, että se oli kuin vierretty kaski.


HELINÄ UUSITALO

16.6.2014