Kouluun, asteelle, hourulaan

Vuonna 1974 menin ensimmäiselle luokalle Pukkilan kirkonkylän kansakouluun. Jo vuoden kuluttua opinahjoni muuttui peruskoulun ala-asteeksi, kun peruskoulu-uudistus saavutti itäisen Uudenmaan. Yhtä kaikki, koulusta puhuttiin Pukkilan Kirkonkylän kouluna, pukkilalaisten kesken Kirkonkylän kouluna. – En minä pikkukoululaisena tainnut juuri muutakaan eroa huomata kansakoulusta peruskouluun siirryttäessä.

Kouluni on yhä olemassa, samannimisenä. Nyt se on virallisestikin Pukkilan Kirkonkylän koulu. Peruskoulu se toki on vieläkin, mutta nimissä asteiden ei enää tarvitse näkyä. Vuonna 1999 voimaan tullut koululainsäädännön uudistus antoi koulujen palata kouluiksi, sillä ala- ja yläasteiden välistä rajaa haluttiin hälventää. Näin moni koulu palasi vanhaan kouluun tai yhteiskouluun. Lukiot pysyivät lukioina.

Perinteisessä ja tavallisimmassa koulun nimessä näkyy koulun sijainti. Jos kunnassa on vain yksi koulu, riittää kunnan nimi: Tarvasjoen koulu, Kuhmoisten lukio. Kun kouluja on useampia, kaupunginosan, kylän tai muu alueen nimi kertoo koulun sijainnin. Haukiputaalla on Aseman koulu, Kiviniemen koulu, Takkurannan koulu ja muutama muu, Espoossa taas muiden joukossa Jupperin, Kaitaan ja Kilon koulut.

Muistonimiäkin tavataan. Aurora Karamzinin mukaan Espoossa on Karamzinin koulu ja Auroran koulu. Turussa on Juhana Herttuan lukio. Halikon yläasteesta tuli hiljan Armfeltin koulu, Kustaa Mauri Armfeltin mukaan. Ja on Madetojan musiikkilukio Oulussa ja muita.

Helsingissä on ainakin Norssi, Sykki, Tykki ja Ressu. Virallisesti ne ovat Helsingin normaalilyseo, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Töölön Yhteiskoulu ja Ressu. Jälkimmäinen oli alkuaan virallisesti Helsingin Suomalainen Reaalilyseo. Reaali-sana jäi nimestä pois vuonna 1914, kun reaaliaineet alkoivat yhtenäisemmin näkyä oppikoulujen suunnitelmissa. Suomalaisesta taas luovuttiin vuonna 1950, kun kieliriidat pääkaupungissa olivat laantuneet. Peruskoulu-uudistus oli vaihtaa nimen Kalevankadun, Kampin tai Lönnrotin yläasteeksi ja lukioksi. Tätä eivät entiset ressut sulattaneet. Vahva kampanjointi auttoi, ja koulu säilytti nimensä. Kutsumanimestä tuli silloin virallinen, ja koulut ovat nyt Ressun peruskoulu ja Ressun lukio.

Lempinimiä koulut ovat saaneet aina. Norsseja on monissa yliopistokaupungeissa. Lyseo on ollut lyska tai lyskä. Tyttökoulut puolestaan olivat tipuloita, tipoloita tai tipaloita. Nykykoululainen puhuu arkisesti koulusta tai skolesta. Yläkouluikäisen tulee kuitenkin kapinoida koululaitosta vastaan. Oma koulu saattaakin olla esimerkiksi Laitos, Keskitysleiri, Hourula, Kidutuskammio, Nuorisovankila tai Perskoulu.

Kapinointipuhe jää pieneksi pulputukseksi teineilläkin. Koulu on nimittäin vakava asia. Siksi koululla tulee olla myös rehti ja pysyvä nimi. Pidetään ylempien oppilaitosten nimimuoti amieduineen, helioineen ja varioineen loitolla pienempien ihmisten kouluista vastakin.

TERHI AINIALA

Julkaistu Hiidenkivi-lehdessä 4/2009