Miksi nimiä suomennetaan?
Ruotsin nykyistä kuningasta kutsutaan meillä Kaarle Kustaaksi mutta Tanskan prinsessaa Maryksi eikä Mariaksi. Samoin maitten nimissä on kahtalaisuutta: omakielisiä ovat Kongo, Zaire, Indonesia, Namibia ja Zimbabwe, mutta Ruotsi, Etelä-Afrikka, Norja, Venäjä ja Kiina ovat suomennettuja nimiä.
Käännetyt ja äänteellisesti suomen kieleen mukautuneet nimet ovat enimmäkseen niitä, jotka ovat kotiutuneet suomen kieleen hyvin pitkän ajan kuluessa. Osa niistä on opittu korvakuulolta, osa Raamatusta ja sittemmin sanomalehdistä, käännöskirjallisuudesta ja kartastoista. Mitä varhemmin nimeä on käytetty suomen kielessä, sitä varmemmin se on vanha laina. Esimerkiksi nimi Venäjä on kehittynyt välivaiheiden kautta muinaisia slaaveja tarkoittaneesta vendi-nimityksestä. Ruotsin nimi puolestaan palautuu Roslageniin ja soutuvenekuntaa tarkoittaneeseen ruotsin sanaan roddlag. Norja mainitaan suomen kielessä vuonna 1747 asussa Norrja, vuonna 1844 Norjammaa.
Nykyinen käytäntö – ja YK:n maailmanlaajuinen suositus – on, että kunkin maan paikoista käytettäisiin niiden omakielisiä nimiä. Poikkeuksia ovat vain ne nimet, jotka on omaksuttu toiseen kieleen pitkän ajan kuluessa.
Samaan suuntaan on menty myös henkilönnimissä. Vanha tapa on ollut, että eurooppalaisten monarkkien nimet on suomalaistettu. Vuonna 2002 suomen kielen lautakunta päätti kuitenkin suosittaa tulevien eurooppalaisten monarkkien nimiä käytettäväksi sellaisinaan historiallisten nimimuotojen sijasta. Ruotsin nykyinen kuningas on siis suomen kielessä vielä Kaarle Kustaa, mutta tuleva kuningatar jo Victoria eikä Viktoria. Vastaavasti Englannin prinssi Charles ei olisi kuninkaana Kaarle vaan edelleen Charles. Muiden valtionpäämiesten ja -naisten nimet on säilytetty suomen kielessä ennallaan jo pitkään.
Lautakunnan suositus ei koske historiallisten nimien muuttamista takautuvasti. Kansainvälisen käytännön mukaisesti Suomessakin mm. historiantutkijat ovat silti siirtymässä käyttämään historiallisten henkilöiden, niin myös hallitsijoiden, nimiä niiden alkuperäisessä muodossa.
SIRKKA PAIKKALA
marraskuu 2011
Kuukauden kielijutut
