Hallitustenväliset
Euroopan unioni on tuonut suomen kieleen monenlaisia aineksia, joissa riittää pohdittavaa niin kääntäjille kuin lakikielen rakenteita tutkivillekin. Unionikieleen liittyvät käsitteet askarruttavat myös jokapäiväistä kirjoitustyötä tekeviä, mikä kuuluu myös Kielitoimiston neuvontapuhelimessa. Erilaisten termikysymysten lisäksi vastataan usein oikeinkirjoitusta, esimerkiksi alkukirjaimen kokoa, koskeviin kysymyksiin – vaikkapa siihen, miten kirjoitetaan sana eurooppaoikeus (kirjoitusasu on todellakin pienellä ja yhteen). Alkukirjainkysymysten lisäksi aiheuttaa usein epätietoisuutta, onko jokin käsite yhdyssana vai erikseen kirjoitettava sanaliitto.
Tätä kirjoittaessani uutisissa vilahtelee päivittäin lyhenne HVK. Se tarkoittaa hallitusten välistä konferenssia, mitä ei aina muisteta selittää. Koska näitä konferensseja on järjestetty aikaisemminkin, lyhenne ilmeisesti oletetaan kansalaisille tutuksi (perustuuhan se sentään suomenkielisiin sanoihin). Aiempien konferenssien yhteydessä on totuttu kirjoittamaan sanapari hallitusten välinen kahdeksi eri sanaksi. Tänä vuonna lehdissä on kuitenkin alkanut näkyä myös yhdyssana hallitustenvälinen, mikä on herättänyt kysymyksen, onko se oikein.
Yhteen kirjoittaminenkin on mahdollista: se osoittaa, että kyseessä alkaa olla vakiintunut käsite (kyseessä ei ole minkä tahansa maiden hallitusten välinen tapaaminen vaan tietynlainen ja tietyistä syistä järjestettävä Euroopan unionin hallitusten välinen konferenssi). Suomen kielelle on ominaista, että yhdyssanan ja sanaliiton raja liukuu, joten meillä on runsaasti yhdyssanan ja sanaliiton välimailla olevia ilmauksia. Genetiivialkuiset -inen-loppuiset adjektiivijohdokset kirjoitetaan kyllä usein yhteen (kahdenkeskinen, maailmanlaajuinen), mutta esimerkiksi CD-Perussanakirjassa hakusanoina esiintyvistä -välinen-loppuisista yhdyssanoista monessa on merkintä, joka osoittaa erikseenkin kirjoittamisen olevan mahdollista (koulujenvälinen ~ koulujen välinen). Kuten näkyy, yhdyssanan alkuosana oleva sana voi olla muodoltaan paitsi yksikön myös monikon genetiivi.
Vaikka haluaisi olla kuinka johdonmukainen, yhdessäkin tekstissä joutuu joskus kirjoittamaan saman käsitteen sekä yhteen että erikseen. Asiaan vaikuttaa lauserakenne, etenkin se, kohdistuuko edellä oleva määrite koko ilmaukseen vai vain ensimmäiseen sanaan (vrt. ilmauksia kasvava alkoholinkulutus – miedon alkoholin kulutus). Joissain yhdyssanoissa on säilynyt vanha taivutusmuotokin, eikä näitä sanoja merkityksen ainakin jonkin verran muuttumatta voi jakaa sanaliitoksi (kansainvälinen – kansojen välinen; pappeinkokous – nuorten pappien kokous).
Aika näyttää, miten hallitustenvälisen käy. Riittääkö se jonain päivänä yksinäänkin käytettynä (siis ilman sanaa konferenssi) viittaamaan kyseiseen tapaamiseen? Niinhän adjektiiveille joskus käy: esimerkiksi sana jäsentenvälinen saa usein selvitä ilman täydentävää sanaa kilpailu. Useimpien kun oletetaan tietävän, että ”jäsentenvälisistä” puhuttaessa tarkoitetaan samaan urheiluseuraan (joskus kuvallisesti muuhunkin seuraan) kuuluvien jäsenten välistä ottelua.
RIITTA ERONEN
marraskuu 2003
Kirjoitus on ilmestynyt Hiidenkivessä nro 5/2003.