Siirry sisältöön
Haku

Mikä kumman kanooppi?

Lahteen valmistui 1999 konserttitalo, jonka akustiikkaa on kiitetty maan parhaaksi. Konserttisalin akustiikkaa säädellään mm. esiintymislavan yläpuolelle sijoitetun kanoopin avulla. Tätä lähes 30-tonnista katosta liikutellaan pystysuunnassa orkesterin koon ja soinnin säätelytarpeen mukaan. Akustiikan kannalta rakennelmaa voisi verrata vanhojen kirkkojen saarnastuolien katokseen – joka konserttisalin kanoopin tavoin vahvistaa ääntä.

Kanooppi-sana on meillä lainaa muista kielistä, joissa sillä on laajempi merkitys; esimerkiksi englannin sana canopy tarkoittaa paitsi katosta yleensä myös trooppisen metsän latvalehvästöä, lentokoneen ohjaamon kupumaista kattoa, laskuvarjon avautuvaa, sateenvarjomaista osaa ja vuoteen, valtaistuimen tai alttarin yläpuolella olevaa koristeellista kangasta.

Egyptin kulttuurin harrastajille kanooppi-sana on ennestään tuttu: kanooppeja ovat ne neljä kiviastiaa, joihin haudattaessa sijoitettiin muumion sydän ja muut sisäelimet. Astioissa oli kannet, jotka uuden valtakunnan aikana (1554–1080 eKr.) olivat ihmisen, haukan, sakaalin ja paviaanin pään muotoiset; nämä hahmot kuvasivat Horus-jumalan neljää lasta, ihmisen suojelusjumalia. Myös ihmispääkantisia etruskien tuhkauurnia on nimitetty kanoopeiksi. Canopuksen kaupungissa Egyptissä käytettiin Osiris-jumalan palvontamenoissa ihmispään muotoista astiaa, josta arkeologit saivat mallin nimittää löytämiään hautausastioita kanoopeiksi.

Aleksandrian lähellä sijainnut Canopus (Konopos) oli antiikin aikana alueensa huvielämän keskus. Valtakunnassaan laajalti matkustellut Rooman keisari Hadrianus tunsi Canopuksen ja halusi jäljitellä sen arkkitehtuuria Rooman lähellä sijaitsevassa huvilassaan (nyk. Villa Adriana). Huvilaan kuuluu mm. Canopus-allas pylväikköineen ja veistoksineen. Egyptin Canopuksen kerrotaan saaneen nimensä Troijan sodasta palaavan Spartan kuninkaan Menelaoksen luotsilta, joka tradition mukaan kuoli sillä paikalla Niilin suistossa. Toisen perimätiedon mukaan Canopus oli argonauttien Argo-laivan perämies. Sitä perua on Argo-laivan tähdistön kirkkaimman tähden nimi Canopus.

Kanooppi ja Canopus juontuvat kreikan hyttystä merkitsevään sanaan konops ja sen johdokseen konopeion, joka merkitsee moskiittoverkollista vuodetta. Kanooppeja ja Canopuksia näyttävät siis yhdistävän hyttysverkko ja jonkinlainen kansi tai katos. Lahden Sibeliustalon kanoopilla on näin ollen yhteys kaukaisen menneisyyden katoksiin.

Sanan alkuperän jäljittäjä saattaa eksyä merkitysten haarautuville poluille, jotka johtavat lopulta lähtöpisteeseen, hyttysenkokoiseen yhteiseen ytimeen.


MARJATTA VILKAMAA-VIITALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 20.1.2004.