Mahdoton tehtävä

Olemme oppineet, että sellaiset verbinmuodot kuin tule, anna, yritä ovat käskymuotoja, imperatiiveja. Nimityksestään huolimatta niitä käytetään muuhunkin kuin käskemiseen. Niillä muun muassa neuvotaan (Paina tästä), pyydetään (Tule käymään) ja annetaan lupia (Saanko mennä? Mene vaan). Kauimpana määräilystä ohjailevan imperatiivin sävy on rukouksissa (Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme).

Aina imperatiivin käyttöön ei kuitenkaan liity suoranaista toiminnan ohjailua. Sen avulla voidaan muun muassa tehokkaasti kuvata, miten vaikean tehtävän edessä joku on tai on ollut. Usein puhuja kertoo omasta kokemuksestaan.

Kun Suomessa oli järjestetty kansanäänestys EU:hun liittymisestä, radio-ohjelmaan soittanut kuuntelija kritisoi sitä, ettei ollut saanut tarpeeksi tietoa ennen äänestyspäätöstä. Hän sanoi tuohtunein äänenpainoin: Äänestä siitä sitten, kun joku sanoo että on hyvä neuvottelutulos. Soittaja halusi ilmaista, että vain sillä perusteella, että neuvottelutulosta oli sanottu hyväksi, oli vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta, tehdä äänestyspäätöstä. Soittaja välitti samalla kantanaan, ettei tehtävä ollut mahdoton vain puhujalle itselleen, vaan kenelle tahansa kansalaiselle.

Myös muiden ihmisten kokemiin hankaliin tilanteisiin voidaan eläytyä retoristen käskyjen avulla. Suositun televisio-ohjelman juontajan työtä kuvattiin eräässä lehtijutussa seuraavasti: ”Kokkisodan juontajan tehtävä on lähes mahdoton. Kun kuusi ihmistä väsää hiki hatussa hirveällä kiireellä ruokia pienessä studiokeittiössä, niin otapa siinä samalla nokkelasti selvää mitä he oikein ovat tekemässä! Rauhallisesti ja hyväntuulisesti Sumari tekee juuri tämän.” Kirjoittaja välitti taitavasti puhekielen mukaisella rakenteella haluamansa kuvan henkilöstä, joka näyttää selviytyvän mahdottomaltakin tuntuvasta tehtävästä.

Yhteistä näille retorisille käskyille on se, että toimintaan kohdistettu vaatimus saadaan vaikuttamaan tilanteeseen nähden sopimattomalta – kohtuuttomalta. Imperatiivi esiintyy ikään kuin väärässä paikassa. Tavallisesti imperatiivia käytetään toiminnan ohjailuun vain sellaisissa tilanteissa, joissa käskyn tai kehotuksen noudattamiselle ei ole suurempia esteitä. Näiden lausumien yhteydessä toiminnan edellytykset sen sijaan kuvataan riittämättömiksi tai vaikeiksi, mikä luo pohjan imperatiivin ironiselle tulkinnalle. Yritä siinä sitten!

Ironisen imperatiivirakenteen tunnusmerkeiksi ovat kiteytymässä sanaparit siinä sitten tai siitä sitten. Rakenteen suosituimpia esiintymiä puhekielessä ja slangissa lienee lausahdus revi siitä sitten huumoria. Aina ei naurata.

Rakenne tarjoaa suomen kielen käyttäjälle yhden keinon ilmaista mielipidettään. Epäsuora asenteen ilmaisu on usein tehokkaampaa kuin suoraan sanominen. Pohjimmiltaan myös kannanotto on vaikuttamista, ja siinä mielessä käsky voi retorisenakin olla ohjailevassa käytössä.

HANNELE FORSBERG

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 28.8.2001.