Helpottaako easiointi

Yhä useampi käy pankissa oman tietokonepäätteensä ääreltä, ja samalla tavalla voi hoitaa myös monenlaisia virastoasioita. Onhan Suomi osa suurta e-maailmaa, jossa e-asiointi on arkipäivää – ainakin niiden arkipäivää, joilla on mahdollisuus käyttää Internetiä. Ne taas, joille se on vieras, tuntevat olevansa syrjässä, kun yhä useammassa paikassa yhteystiedoksi (tämänkin kirjoituksen lopussa) annetaan pelkkä sähköpostiosoite. Tietoverkon välityksellä toimivien palveluiden yhtenä tarkoituksena lienee helpottaa kansalaisen elämää; silti moni asioi yhä mieluummin elävän ihmisen kuin koneen kanssa. Paitsi itse tekniikka, myös monet sanat, joilla tietomaailmaan viitataan, voivat tuntua vaikeilta. Mikä on esimerkiksi se myös tässä tekstissä jo vilahtanut e, joka yhä useammin liitetään sanojen alkuun: eTampere, eresepti, eOppiminen?

Jos meille ehkä tutuimman e-sanan eli e-mailin suomalainen vastine sähköposti voidaan lyhentää muotoon s-posti, niin eikö kaikki muutkin aikamme e:t voitaisi korvata s:llä? Ei, koska s tuntuu viittaavaan vain sanoihin sähkö ja sähköinen, kun taas e:llä viitataan paitsi siihen sähköiseen maailmaan, joka löytyy tietoverkoista, myös yleensä koko uuteen tekniikkaan, tähän ”tietoyhteiskuntaan” kaikkineen.

Sanojen mallina ovat sellaiset englannin kielen sanat kuin e-business, e-learning ja eEurope. Tietoverkkojen välityksellä tapahtuva liiketoiminta ja opiskelu sekä koko verkottunut Eurooppa ovat kuitenkin monivivahteisempia kuin mitä pelkkä e voi kertoa: e:llä varustettujen sanojen merkitys jää helposti epämääräiseksi. Ymmärrettävyyden nimissä olisikin ajateltava, mihin e:llä kulloinkin viitataan ja sitten sanottava ja kirjoitettava juuri se asia mahdollisimman täsmällisesti.

Tämä edellyttää hieman vaivannäköä. Lisäksi on kestettävä se kirjavuus, että eri tilanteissa tarvitaan erirakenteisia sanoja, sillä mekaanisesti sanaan kuin sanaan liitettävä muodikas e ei riitäkään: Englannin e-learning kääntyy verkko-opiskeluksi tai verkko-oppimiseksi, e-kirja voi olla paitsi elektroninen kirja myös sähkökirja. Internetin välityksellä tapahtuva kaupankäynti on verkkokauppaa, mutta arkisemmissa ja epämuodollisemmissa yhteyksissä usein myös nettikauppaa. E-asiointi on sähköistä asiointia ja e-resepti sähköinen resepti.

Koska meillä kuitenkin on myös vakiintunut lainasana elektroninen, ei lyhenteen e käyttäminenkään ole mahdotonta. Vakiintuneen ja selkeän oikeinkirjoitusjärjestelmämme kannalta on kuitenkin aivan väärin liittää se sanaan ilman yhdysmerkkiä (”eresepti”). Suomessahan yhdyssanan osana olevat merkit, numerot ja kirjaimittain luettavat lyhenteet liitetään sanaan aina viivan eli yhdysmerkin avulla (vrt. @-merkki, 15-vuotias, IT-ala).

Yhdysmerkin pois jättäminen yritetään joskus, esimerkiksi monissa yritysnimissä, korvata niin, että kirjoitetaan yhdyssanan jälkiosana oleva sana isolla alkukirjaimella. Tämäkin on suomen oikeinkirjoitusnormien vastaista. Muutkaan tehokeinot, esimerkiksi yhden kirjaimen lihavointi tai kursivointi, eivät kuulu vakiintuneisiin suomen kielen merkintätapoihin. Niinpä yritykset selventää sana kirjoittamalla esimerkiksi ”eResepti” tai ”easiointi” sekoittavat systeemiämme, jonka parhaita puolia on se, että kuultuaan sanan osaa kirjoittaa sen oikein. Tähän asti viivaa on osattu käyttää, eikä esimerkiksi sanojen E-liike tai e-pilleri oikeinkirjoituksessa ole ollut ongelmia. Toivottavasti nykyisen edistyksen myötä ei lopullisesti heitetä pois sitä, mikä vanhassa on hyvää.

RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 27.11.2001.