Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajat osallistuvat kansainväliseen toimintaan ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä naapurimaiden nimistönhuoltajien kanssa.
YK:n paikannimityö
Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijat osallistuvat kansainväliseen nimistöyhteistyöhön Yhdistyneiden kansakuntien (YK) paikannimiasiantuntijaryhmässä UNGEGNissa (United Nations Group of Experts on Geographical Names), sen alaisessa, vuosittain kokoontuvassa Pohjoismaiden jaostossa (Norden Division) ja UNGEGNin erityistyöryhmissä.
YK:n paikannimityön päätarkoituksena on paikannimien kirjoitusasujen yhtenäistäminen kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen helpottamiseksi. Pyrkimyksenä on saada kansallisesti hyväksytyt nimet sellaisinaan (tai yhteisesti hyväksytyllä tavalla kirjoitusjärjestelmästä toiseen muutettuina) maailmanlaajuiseen käyttöön niin, että maailman paikat olisivat mahdollisimman yksiselitteisesti identifioitavissa.
Prosessia sanotaan näissä yhteyksissä standardoinniksi, ja sen tavoitteena on vakiinnuttaa maapallon kaikille paikannimille kussakin kirjoitusjärjestelmässä viralliset kirjoitusasut. YK pitää paikannimien kansallisen standardoinnin edellytyksenä päätösvaltaisen nimiauktoriteettielimen (organisaatio ja/tai yhteistyöelin) sekä sitä vastaavan lainsäädännön perustamista.
YK:n paikannimiasiantuntijoiden ryhmä UNGEGN on valmistellut vuodesta 1967 lähtien päätöslauselmia (Resolutions) eli suosituksia paikannimistä. Aiemmin suositukset hyväksyttiin paikannimien standardointikonferensseissa (United Nations Conference on the Standardization of Geographical Names). Nykyään suosituksia annetaan joka toinen vuosi järjestettävissä UNGEGNin kokouksissa (Sessions). Suomi on osallistunut YK:n paikannimityöhön alusta saakka.
Suomen raportit YK:n paikannimiasiantuntijaryhmän kokouksista
UNGEGNin verkkosivuilla esitellään asiantuntijaryhmän toimintatavoitteet, -periaatteet ja -menetelmät (Statute and Rules of Procedure), organisaatiokaavio (General), alueellis-kielelliset jaostot (Divisions) jäsenmaineen ja työryhmät (Working Groups) toimintaohjelmineen sekä kaikkien kokousten asiakirjat (Conferences, Sessions).
UNGEGN ylläpitää myös maailman paikannimien tietokantaa (World Geographical Names Database), joka sisältää maiden ja suurimpien kaupunkien nimet sekä paikallisella kielellä että YK:n kielillä.
Kun nimiä muunnetaan lähtökielen mukaisesta kirjoitusjärjestelmästä latinalaiseen kirjaimistoon, puhutaan latinaistamisesta. Yksi YK:n paikannimityön keskeisimmistä työryhmistä käsittelee eri kirjoitusjärjestelmien kansallisia latinaistamisjärjestelmiä ja niiden kehittymistä. Tulokset esitetään YK:n hyväksyttäviksi kahden vuoden välein järjestettävissä kokouksissa. Tarkoituksena on, että kansallisesti hyväksytyt paikannimien kirjoitusasut saataisiin maailmanlaajuiseen käyttöön.
UNGEGN (englanniksi; YK)
Maailman paikannimien tietokanta (englanniksi; YK)
YK:n paikannimikonferenssien hyväksymiä latinaistuksia (englanniksi; YK)
Muita ulkomaisia yhteistyötahoja
Nimistöntutkimuksessa yhteistyötahoja ovat kansainvälinen nimistöntutkimuksen järjestö ICOS (The International Council of Onomastic Sciences) ja pohjoismainen nimistöntutkimuksen yhteistyöelin NORNA (Nordiska samarbetskommittén för namnforskning).
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä muun muassa Viron ja Pohjoismaiden nimistönhuoltajien kanssa. Ruotsin kielen nimistönhuoltaja osallistuu Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Institutet för språk och folkminnen, Isof) Namnvårdsgruppenin työhön.
Kansainvälisiä paikannimiohjeita
Ohjeet on tarkoitettu karttojen, paikkatietojärjestelmien ja muiden maantieteellisten julkaisujen toimittajille eri puolilla maailmaa.
Yhdistyneiden kansakuntien neljännen maantieteellisten nimien standardointikonferenssin (Geneve 1982) päätöslauselmassa nro 4 suositellaan, että maiden tulisi julkaista ja ylläpitää paikannimiohjeistoja karttojen ja muiden julkaisujen toimittajia varten. Tämä auttaa muiden maiden kartantekijöitä paikannimiä koskevissa ongelmissa ja helpottaa kaikkien kartanlukua.
Suosituksen mukaan näissä paikannimiohjeissa (Toponymic guidelines for map and other editors) tulee esittää soveltuvin osin seuraavat asiat:
- erikielisten paikannimien virallinen asema monikielisissä maissa
- käytetyt kirjainmerkistöt (ei-latinaisten kielten osalta virallisesti käytetty latinaistuskaava)
- paikannimien oikeinkirjoitussäännöt
- ääntämisohjeet
- paikannimissä esiintyvää, helposti tunnistettavaa alkuperäiskielen substraattiaineistoa siinä määrin kuin se hyödyttää kartanlaatimista
- murteiden ja yleiskielen suhde
- päämurteiden alueellinen jakautuminen ja erityispiirteitä
- kielten alueellinen jakautuminen monikielisissä maissa
- nimistöviranomaiset ja nimistönhuoltokeinot
- kirjoitusasultaan tarkistettua paikannimistöä sisältävät lähteet
- luettelo sanoista, jotka ovat välttämättömiä karttojen ymmärtämiseksi
- virallisissa kartoissa käytetyt lyhenteet
- hallinnollinen aluejako
Koska näihin ohjeistoihin on koottu perustietoa maiden virallisista paikannimistä ja niiden huollosta, ne palvelevat kartantoimittajien lisäksi myös muita toimittajia, viranomaisia ja kääntäjiä.
YK:n suosituksen mukaisia ohjeistoja on julkaistu useista eri maista. Linkit niihin ovat YK:n paikannimiasiantuntijaryhmän verkkosivuilla. Suomi on esittänyt ja päivittänyt Suomea koskevaa ohjeistoa vuodesta 1988.
Toponymic guidelines for map and other editors (YK)
Toponymic guidelines for map and other editors – Finland (pdf)