Siirry sisältöön
Bulitortsi vuonna 1909. © Helsingin kaupunginmuseo
Bulitortsi eli Helsingin kauppatori vuonna 1909. © Helsingin kaupunginmuseo

Stadin slangi syntyi runsaat sata vuotta sitten. Muualta Suomesta Helsinkiin muuttaneen työläisväestön jälkipolvi loi slangin – suomea, ruotsia ja muitakin kieliä yhdistävän kielimuodon. Slanginimiäkin syntyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä runsaasti.

Slanginimi voi tulla suomenkielisestä tai ruotsinkielisestä nimestä: Haapaniemen kenttä on Haapis, Pitkäsilta (Långa bron) on Longis. Helsinkiä ja etenkin sen keskusta tarkoittava Stadi tulee ruotsin kielen sanasta stad.

Longis vuonna 1905. © Helsingin kaupunginmuseo
Longis eli Pitkäsilta vuonna 1905. © Helsingin kaupunginmuseo

Slanginimiä sadan vuoden ajalta

Monella paikalla on virallisen nimen lisäksi myös epävirallinen slanginimi. Slanginimiä on kaupungeilla, kaupunginosilla, kaduilla, toreilla ja jopa kadunkulmilla. Aina kaikilla slanginimen saaneilla paikoilla ei virallista nimeä edes ole.

Mestoja

Flemari – Fleminginkatu
Bygga – Helsingin työväentalo
Espis – Esplanadi
Ryynekreeni – J. L. Runebergin patsas
Heruli – Hermanni
Herulin Espis – katuosuus Hermannissa (osa nykyistä Hämeentietä)
Järkuntortsi – Rautatientori, Järnvägstorget
Bulitortsi – Kauppatori
Brunssa – Kaivopuisto

Käytätkö tutuista paikoista ”lempinimiä” tai muistatko niitä lapsuudestasi? Kerro meille niistä lomakkeella.

Ryynekreeni selin Espiksellä vuonna 1900. © Helsingin kaupunginmuseo
Ryynekreeni Espiksellä eli Runebergin patsas Esplanadin puistossa Helsingissä. © Helsingin kaupunginmuseo

Jaa