Peruskartan nimistö on kehittynyt nykyiselleen kartantekijöiden ja nimistöntutkijoiden yhteistyönä. Kartan pitää olla ajantasainen, mutta samalla se säilyttää vanhoja nimiä ja vaalii kulttuuriperintöämme. Myös perinnäinen nimistö muuttuu ajan mittaan, ja asutuksen laajentuessa syntyy kokonaan uusia nimiä.
Peruskartan nimistö on viisikielinen; kielet ovat suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Paikoilla voi olla useita nimiä eri kielillä; kunnan valtakieli käy ilmi nimien esittämisjärjestyksestä.
Ajantasaisimmillaan peruskartta on verkossa. Kansalaisen karttapaikka on avoin karttapalvelu, jossa paikkojen hakuun voi käyttää peruskartan kaikkia 800 000:ta paikannimeä sekä osoitenimiä koko maasta.
Peruskartan 800 000 paikannimestä 230 000 eli lähes kolmannes on ainutkertaisia: toista samanlaista ei kartoissa ole. Ylä-Lapissa uniikkinimien osuus on vieläkin suurempi.
Nimitiheys peruskartalla
Peruskartan nimistö on hyvä lähtökohta esimerkiksi nimistönsuunnittelijoille. Peruskartasta voidaan ottaa mallia ja aineksia luotaessa uutta nimistöä.
Teemakarttoja peruskartan nimistä
Maakunnat
