Perinnäiset paikannimet ovat syntyneet sanoista, joita on käytetty silloin, kun nimiä on annettu. Vaikka jokin nimessä esiintyvä sana olisi myöhemmin hävinnyt, nimi toimii edelleen tehtävässään.
Kulkemisen kannalta tärkeät paikat, kuten vesireitit, ovat saaneet nimensä ensimmäisinä. Esimerkiksi hämärtynyt nimi Päijänne on Suomen vanhimpia paikannimiä.
Jämsän Taivassalon nimi on alkuaan ollut Taivalsalo. Nimi tulee siitä, että saaren keskellä on kapea kannas eli taival. Vene on voitu vetää taipaleen yli lahdesta toiseen. Nimeen sisältyvä sana salo tarkoittaa saarta.
Paikannimien perusteina voivat olla esimerkiksi
- paikan ominaisuus (syvä lahti → Syvälahti),
- paikan omistus tai hallinta (Vitikkalanlahti) tai
- jokin tapahtuma (Herrojenpöytä).
Taivassalon länsirannalla sijaitseva niemi on nimeltään Herrojenpöytä. Nimen kerrotaan syntyneen siitä, että paikalla on jokin herraseurue joskus nauttinut eväitään.
Päijänne-nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä, mutta ne eivät nykytutkimuksen mukaan ole uskottavia. Koska Päijänteen seudulla on runsaasti saamelaisnimistöä, on nimi todennäköisesti jossain historiansa vaiheessa kuitenkin kuulunut saamelaiskieliin.