Helssega hállangiella ’slang’ šattai sullii čuođi jagi dás ovdal. Iešguđege guovllus Suomas Helssegii fárren bargoveaga maŋisboahttit hállagohte slanggiela – giellahámi mii ovttastahttá suoma- ja ruoŧagiela ja earáge gielaid. Slanggiel namatge šadde 1900-vuođđalogu álggogeahčen olu.
Slangnamma sáhttá boahtit suoma- dahje ruoŧagiel namas, omd. Haapaniemen kenttä lea Haapis, Pitkäsilta (Långa bron) lea Longis.
Slanggiel namat čuođi jagi áigge
Máŋgga báikkis lea virggálaš nama lassin maiddái eahpevirggálaš slanggiel namma. Slangnamain gohčoduvvojit eatnat gávpogat, gávpotoasit, gáhtat, toarggat ja maiddái gáhtat. Álo buot slangnamain gohčoduvvon báikkiin ii virggálaš namma oppa leatge.
Mestoja – Mestor – Báikkit
Bygga
Helsingin työväentalo – bargoveagadállu
Ryynekreeni
J. L. Runebergin patsas – J. L. Runeberga bázzi
Järkuntortsi
Rautatientori (Järnvägstorget) – Gárgaguovddáš
Bulitortsi
Kauppatori – gávpesadji
Brunssa
Kaivopuisto (Brunnsparken) – gávpotvuovdi
Anátgo oahpes báikkiin eará namaid, ng. ”jiellahastinnamaid” dahje muittátgo dakkáriid iežat mánnávuođas? Muital midjiide daid birra dán liŋkka skoviin.
