Nimiarkiston karttakokoelmat sisältävät noin 27 000 karttalehteä. Kartat ovat pääosin 1900-luvulta.
Suomen kartat
Suomesta ja lähialueilta kerättyihin paikannimikokoelmiin liittyy noin 10 000 dokumentin luonteista karttalehteä ja -piirrosta, jotka sisältävät paikannusmerkintöjä. Aineisto on järjestetty pitäjittäin.
Karttanimistön tarkistuksen yhteydessä on vuodesta 1959 alkaen kertynyt noin 14 000 peruskarttaa ja niiden kenttävedosta, jotka sisältävät tarkistusmerkintöjä. Kokoelma on karttalehden numeron mukaisessa järjestyksessä.
Lisäksi kokoelman karttasarjoihin kuuluu muun muassa osittain aukollisia sarjoja pitäjänkarttoja, taloudellisia karttoja, topografisia karttoja, tiekarttoja ja venäläiset topografikartat vuosilta 1870–1917. Kartat ovat eri karttatyyppien lehtijaon mukaisessa järjestyksessä.
Hermelinin maakuntakartat
Nimiarkiston vanhimmat kartat ovat Hermelinin maakuntakartat vuosilta 1798–1799. Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin (1744–1820) kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Viiden suomalaisen maakunnan kartat piirsi suomalainen Carl Peter Hällström vuosina 1798–1799.
Charta öfver Nylands och Tavastehus samt Kymmenegårds Höfdingedömen
Charta öfver Savolax och Karelens eller Kuopio Höfdingedöme
Charta öfver Uleåborgs Höfdingedöme
Charta öfver Åbo och Björneborgs Höfdingedöme
Charta öfver Wasa Höfdingedöme
Muut kartat
Suomen ulkopuolelta arkistossa on muun muassa noin 500 karttalehteä käsittävä käyttörajoituksen alainen Itä-Karjalan kartasto 1940-luvun alusta. Satunnaisesti kertyneitä karttoja Suomesta ja ulkomailta on noin 400 karttalehteä, ja saman verran karttoja sisältyy Nimiarkistossa säilytettävään Pertti Virtarannan arkiston karttakokoelmaan, jonka kartoista suurin osa on entisen Neuvostoliiton alueelta.