Henkilönnimikokoelmat sisältävät yhteensä noin 466 500 nimilippua lähinnä etunimiä ja niiden muunnoksia sekä niin sanottuja köllinimiä. Tätä aineistoa on kerätty pääasiassa yleisölle suunnatuin keruukilpailuin vuosina 1958 ja 1972. Lisäksi sukunimistä on aakkosellisia luetteloita, joista selviää sukunimien lukumäärä tiettynä ajankohtana.
Keruukilpailu 1958
Vuoden 1958 keruukilpailun kohteena olivat kansanomaiset etunimet kaikkine mahdollisine muunnoksineen sekä yleiskielistyneeseen käyttöön siirtyneet henkilönnimet, kuten kahvikaisa ’kahvipannu’, tankoheikki ’sudenkorento’.
Keruukilpailu 1972
Vuoden 1972 keruukilpailun Suomen nimiarkiston säätiö järjesti yhdessä Kalevalaseuran kanssa. Tarkoituksena oli saada talteen etunimien kansanomaisia muunnoksia ja erikoisia lisänimiä sekä erilaisten pienyhteisöjen keskuudessa käytettyä nimistöä. Samassa yhteydessä järjestettiin myös koululaisille suunnattu keruukilpailu, jonka metatiedot löytyvät Nimiarkiston kokoelmatietokannasta.
Köllinimiä ja muita kokoelmia
Arkistossa on pitäjittäin pääasiassa vuoden 1970 jälkeen kerättyjä köllinimiä: lempi- ja haukkumanimiä ja puhuttelunimiä. Vanhemmat paikannimien keruun yhteydessä tallennetut köllinimet on yhdistetty paikannimikokoelmiin.
Pieninä erilliskokoelmina on muun muassa A. V. Koskimiehen keräämiä etu- ja sukunimiä ja T. I. Itkosen vanhoista painetuista lähteistä poimimia saamelaisia henkilönnimiä. Nimiarkistossa on myös Väestörekisterikeskuksen laatimat suomalaisten etunimiluettelot vuosilta 1981 ja 1992 paperitulosteina.
Sukunimiluettelot
Suomalaisten sukunimiluetteloita ovat Kansaneläkelaitoksen luettelo vuodelta 1970, jossa nimet on järjestetty aakkosellisesti, frekvenssin mukaisesti ja sanan lopusta aakkostettuna, ja Väestörekisterikeskuksen luettelot vuosilta 1983, 1985 ja 1990, jotka ovat aakkosellisesti järjestettyinä mikrokorteilla. Vastaavanlainen aakkosellinen luettelo mikrokortteina on myös Ruotsin sukunimistä vuodelta 1986.
Nimiarkistossa on myös Suomen Sukututkimusseuran puhtaaksikirjoittamien seurakuntien historiakirjojen mikrokorttikopiot, jotka ulottuvat 1600-luvun loppupuolelta vuoteen 1850, samoin näiden pohjalta tehdyn International genealogical indexin, niin sanotun IGI-hakemiston, Suomen osuus eli Suomen lääneittäiset etu- ja sukunimiluettelot.