Sosiaalisessa mediassa (somessa) tarvitaan käyttäjänimeä. Esimerkiksi Twitteriä käyttävä Pekka Korhonen saattaa valita käyttäjänimekseen pkorhonen, pekka.korhonen tai pekkakorhonen.
Käyttäjänimeä ei voi taivuttaa normaalisti astevaihtelussa Korhonen : Korhosen. Jos kirjoittaa @korhosen, tarkoitettu henkilö ei tule merkityksi julkaisuun eikä huomaa sitä.
Miten sosiaalisen median käyttäjät sitten ratkaisevat tämän taivutusongelman? Suomessahan on paljon nen-päätteisiä sukunimiä. Nimistönhuoltaja Sirkka Paikkalan mukaan nen-loppuinen nimi on noin kahdella miljoonalla suomalaisella. Nen-päätteisiä käyttäjätunnuksiakin siis on valtavasti.
Joku nokkela netinkäyttäjä on keksinyt ruveta taivuttamaan nen-päätteiset tunnukset nenäksi: ”Ollaan messuilla @korhonenän kanssa”. Näin nimen perusmuoto säilyy. Tämä toimii etenkin Facebookissa, kun päätteen voi kirjoittaa suoraan nimen perään. Twitterissä käyttäjänimen perään joutuu jättämään välilyönnin tähän tapaan: @korhonen än kanssa.
Epävirallisissa yhteyksissä tämä tietenkin sopii mainiosti!
Pitämilläni kirjoittamiskursseilla osallistujat ovat kuitenkin kyselleet, miten somessa oikeastaan kannattaisi taivuttaa käyttäjänimiä ja aihetunnisteita eli hashtageja. Etenkin viestiessään työpaikkansa edustajana haluaisi kirjoittaa selkeästi.
Usein tyylikkäintä on kiertää taivutusongelma, koska heittomerkit ja välilyönnit näyttävät monen silmään oudoilta ja vääristävät käsitystä oikeinkirjoituksesta. En siis suosittele taivuttamaan käyttäjänimiä ja aihetunnisteita muun muassa heittomerkin, välilyönnin tai kaksoispisteen avulla, vaikka ne yleisiä tapoja ovatkin. Minun silmääni #heittomerkki’n, #välilyönti n tai #kaksoispiste:en näyttävät rumilta ja kummallisilta.
Yleensä on paikallaan muuttaa tekstin rakennetta niin, että käyttäjänimen tai aihetunnisteen voi kirjoittaa taipumattomana: kuten @korhonen sanoi (mieluummin kuin @korhonen ää lainatakseni).
Myöskään aihetunnisteissa en suosisi taivutustapaa mikä on #lempisatu’si tai #lempisatu si tai #lempisatu:si. Sen sijaan kannattaa kirjoittaa esimerkiksi mikä on suosikkisi: #lempisatu.
Kielenhuoltajakollegani Laura Niemi kirjoitti aihetunnisteiden kirjoittamisesta Kotus-blogissa keväällä 2014. Hän pohti silloin, hämärtävätkö sosiaalisen median kirjoitustavat käsitystämme siitä, miten sanoja pitäisi taivuttaa.
Samaa mietin minä. Nyt olisi erittäin kiinnostavaa kuulla vaikkapa äidinkielen opettajien näkemyksiä asiaan. Onko somen myötä opiskelijoiden teksteihin alkanut ilmestyä esimerkiksi ylimääräisiä heittomerkkejä, muuallakin kuin somessa? Taivutetaanko Pekka-nimeä jo Pekka’n?
Myös tekniikkaa taitavat joukot on mahdollista kutsua somekirjoittajien avuksi. Käyttäjänimet ja aihetunnisteet voi katkaista näppäilemällä alt + numeronäppäimistöstä 0173 siihen kohtaan, johon haluaa käyttäjänimen ja aihetunnisteen loppuvan.
Näin esimerkiksi yhdyssanan rajalle on mahdollista näppäillä mainittu yhdistelmä, vaikkapa #murretarina, jossa vain sana murre muodostaa aihetunnisteen. Huono puoli on, että tämä katkaisu ei onnistu mobiilissa. Sielläkin kuitenkin toimii aiemmin ehdotettu rakenteen muuttaminen.
Lisäksi voi olla hyödyllistä tutustua netissä olevaan hashtag-työkaluun (linkki blogin lopussa). Se on hyvä silloin, kun kirjoittajalla ei ole käytössään numeronäppäimistöä.
Sosiaalisen median on sanottu lisäävän kielenkäyttäjien luovuutta. Todistakaamme se nyt! Ei enää Kirjamessut’jen-twiittejä!