Olen huomannut puhutun kielen sanapainojen muuttuneen. Nykyään on tavallista, että yhdyssanoja painotetaan kuin sanaliittoja ('vesi'sade, 'radio'ohjelma) tai että pääpaino on jälkimmäisessä osassa ja ensimmäinen osa on sivupainollinen (,hallitus'ohjelma). Havaintoja tulee tehdyksi etenkin toimittajien puheesta radiossa ja televisiossa.
Aikaisempi vinkki yhdyssanan tunnistamiseksi oikeinkirjoitusta varten ei enää päde. Sanapainoa kuuntelemalla opetettiin ratkaisemaan, kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen. On mielenkiintoinen kysymys, kirjoittaisivatko kyseiset toimittajat (yleensä nuoria tai nuorehkoja) sanat erikseen, koska lausuvatkin ne erillisinä, yhdyssanan molempia osia samalla tavalla painottaen.
Toisinaan tällainen sanojen painotus aiheuttaa hämmennystä ja jopa merkityseroja. Seuraava esimerkki on Yle Radio 1:n Ykkösaamusta 16. joulukuuta, kun muuan toimittaja, äänestä päätellen nuori henkilö, luki poimintoja aamun lehdistä: ”Pukkaako 'porvari 'hallitusta, kysyy – – [se ja se lehti].”
Kuulijana jäin miettimään, mistä on oikein kyse, jos kysytään ”pukkaako porvari hallitusta”. Kesti hetken ennen kuin tajusin, mitä lehdessä luki: ”Pukkaako porvarihallitusta?”
Sama ilmiö esiintyy myös sanoissa, jotka taivutusmuodoissaan ovat useampitavuisia kuin kolmitavuisia. Sama toimittaja luki aamun lehtiä 31. joulukuuta näin: ”on saanut 'herä'tyksen”. Sivupainollinenkin tavu sai pääpainon. Sellaista painotusta kuulee usein, esimerkiksi 'perjan'taina, 'juhan'nuksena.
Oletteko panneet merkille kyseisen ilmiön? Mikähän sen saa aikaan?
Entä yhdyssanojen oikeinkirjoitusongelmat: kumpi on syy ja kumpi seuraus? Jos kirjoitetaan yhdyssana väärin, osat erikseen, se myös äännetään osat erikseen. Vai meneekö se toisinpäin? Yhdyssana äännetään sanaliittona, ja sen osat myös kirjoitetaan erikseen.
Eikö yhdyssanoja kohta enää ole? Johtaako tämä myös uudenlaiseen kirjoittamiseen: perjan taina, juhan nuksena?
Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstantekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa.