Syyskuussa alkava jääkiekkokausi saa taas kiekkoväen hereille. Keskustelu pikkumustan ympärillä alkaa jo kauan ennen aloitusvihellystä. Kenen joukkue vahvistui, kenen heikkeni? Kenessä on mestariainesta, kuka jämähtää jumbosijoille? Mikä joukkue on tämän kauden suurin yllättäjä, entä mikä suurin pettymys?

Innokkaimmat jääkiekon ystävät hankkivat kausikortit, jotta oman kaupungin joukkueen peleihin pääsee varmasti. Kannustushuudot raikaavat ja kädet hakkaavat tahtia, kun joukkueet liikuttelevat kiekkoa kentän päästä päähän. Tunnelma on katossa joka jäähallissa aina ylimpiä lehtereitä myöten.

Paitsi että Liigan joukkueiden pelipaikoista jäähalleja on enää vain muutama. Tässä vaiheessa kai pitäisi puhua ”areenoista”.

Areenalla tapahtumia, jäähallissa luistelua

Nopea kierros Liigan kotisivuilla kertoo, että Liigan viidestätoista joukkueesta vain neljä pelaa kotiottelunsa jäähallissa. Helsingin IFK isännöi Helsingin jäähallia, Ilves ja Tappara jakavat Tampereen jäähallin ja Lappeenrannan Saipa pitää majaansa Lappeenrannan jäähallissa. Toki näilläkin on muita, tuttavallisia lempinimiä: Tampereen halli on Hakametsän jäähalli ja Lappeenrannan halli Kisapuisto. Helsingissä puhutaan tuttavallisesti Nordiksesta.

Muista kotiluolista peräti yhdeksän on nimetty areenoiksi, usein vielä isolla A:lla. Mukaan mahtuvat vielä yksi Center ja savolainen erikoisuus Monttu, joihin palaan myöhemmin.

Kielitoimiston sanakirjassa areena on esimerkiksi ’sirkuksen tai amfiteatterin näyttämö ja taistelukenttä’. Toinen merkitys on kuvaannollinen ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’: tieteen, politiikan areena; astua julkisuuden areenalle; poistua areenalta.

Joissain kaupungeissa jäähalli on ainoa katettu katsomollinen tila, jossa voi järjestää esimerkiksi konsertteja tai muita esityksiä. Jäähallien käyttötarkoitus on siis monipuolistunut, minkä voisi nähdä motivoivan jäähalli-sanan korvaamista nimissä areenalla. Areena sopii paitsi tapahtumien näyttämöksi myös urheilun kilpakentäksi, kun taas jäähalli ei sanana kerro kulttuuripuolen tapahtumien järjestämismahdollisuuksista mitään.

Areenan monet muodot

Areenat eivät tietenkään ole vain suomalainen erikoisuus, vaan niitä löytyy monien urheilu- ja tapahtumakeskusten nimistä muualtakin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:ssä Carolina Hurricanes pelaa PNC Arenalla. Suomen kielessä Arenasta on tullut Areena, eli nimen osa on mukautettu suomeksi. Poikkeuksiakin toki on: Hartwall Arenan nimen jälkiosa on englantilaisittain yhdellä e:llä. Nimenosalle ei ole yleensä tehty muita muutoksia, jotka mukauttaisivat sitä paremmin suomalaiseen kirjoitus- ja nimisysteemiin.

Tässä onkin oikeastaan syy, miksi tämä blogikirjoitus on syntynyt. Valtaosa näiden areenoiden nimistä on suomen yleiskielen oikeinkirjoitussuositusten vastaisia. Suositukset antavat kirjoitusasuun kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa areena pitäisi kirjoittaa pienillä kirjaimilla ja liittää suoraan yhteen sen edessä olevaan nimeen. Yhdysmerkkiä tarvitaan, jos areena-sanaa edeltää erisnimi, kuten esimerkiksi yritysnimi. Hämeenlinnan Ritari-areena näyttää nyt siltä, että areenaa sponsoroi joku Ritari-niminen yritys. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ritariteema on kenties haettu HPK:n vanhasta logosta, jossa oli ritarikypärä. Suositusten mukainen kirjoitusasu nimelle olisi siis Ritariareena.

Toisessa oikeinkirjoitussuositusten mukaisessa nimeämistyylissä käytetään paikannimen genetiiviä. Rauman kiekkopyhätön nimi on Kivikylän Areena, jossa areena-osa voisi kyllä olla pienellä alkukirjaimella. Nimissä areena on rakennuksen lajia kuvaava sana, eikä siis varsinainen nimi, joka vaatisi ison alkukirjaimen.

Areenoissa harmaita hiuksia nimistönhuoltajille ei aiheuta vain alkukirjain ja yhdysmerkki, vaan myös rakennusten nimien kirjoitusasujen vakiintumattomuus. Nimien käytössä olevasta kirjoitusasusta on todella vaikea ottaa selvää. Rakennuksen kyljessä kaikki kirjaimet ovat suuraakkosia, joten sieltä ei saa apua. Kaupunki ja jääkiekkojoukkue voivat käyttää rakennuksesta eri nimiä omissa teksteissään. Saman rakennuksen nimellä voi olla kaksi eri kirjoitusasua samassa lehtijutussa. Yhtenäinen linja loistaa poissaolollaan siis paitsi koko maan mittakaavassa myös kaupunkien sisällä, eikä se palvele ketään.

Nimi sponsoria myöten

Myös sponsorinimistä voi tulla nimistön kannalta ongelmia. Ymmärrän nimisponsorin tuomat taloudelliset helpotukset ison jäähallin tai areenan omistajalle. Yleisön kannalta olisi kuitenkin parempi, jos hallin nimi ei vaihtuisi talouden oikkujen mukaan. Uuden nimen opettelu voi viedä aikaa, eikä vanha nimi välttämättä koskaan katoa kansan suusta.

Jyväskylässä pelattiin pitkään Hippoksella, mutta nyt sirklataan LähiTapiola Areenan jäällä. Mikkelissä Kalevankankaan jäähallina tunnettu rakennus nimettiin Ikioma Areenaksi uuden nimisponsorin myötä vuonna 2016. Jukurien leiristä uutta nimeä kommentoitiin ”ylivoimaisesti sympaattisimmaksi jäähallin nimeksi Suomessa”. Olisi mielenkiintoista seurata, tarttuvatko uudet nimet paikallisen kiekkoväen suuhun, vai suunnataako Jyväskylässä edelleen Hippokselle ja Mikkelissä Kalevankankaalle.

Sponsorinimi voi olla vaikea myös sanahahmoltaan. Turussa Turkuhallinakin tunnetun rakennuksen nykyinen nimi on urheilujuomamerkin sponsorisopimuksen vuoksi Gatorade Center. Englanninkielinen nimi on Agricolasta ja vahvasta ruotsin kielen asemasta tunnetussa kaupungissa vähän silmiinpistävä, eikä nimen oikeaoppinen ääntäminenkään ole varmasti kaikkien tiedossa.

Kouvolan KooKoo kiekkoilee puolestaan Lumon Areenalla. Hallin nimi näyttää ensisilmäyksellä lupaavan lumoavaa vierailukokemusta, mutta tosiasiassa hallin nimisponsorina toimii Lumon-niminen terassi- ja parvekelasivalmistaja. Yrityksen nimi olisi selkeämmin nähtävissä, jos nimi olisi oikeinkirjoitussuositusten mukainen Lumon-areena.

Nimien vaihtamisessa menetetään aina pala joukkueen ja seuran historiaa, ja nimillä voi olla kannattajille suurempi merkitys kuin hallin omistaja uskoisi. Kuopiossa jäähallin paikalla ollutta kuoppaa kutsuttiin pitkään Niiralan montuksi, ja kun jäähalli valmistui montun kohdalle, siirtyi monttu-nimi jäähallille. Sponsorisopimuksen myötä hallista tuli Data Group Areena, mutta vastikään palattiin takaisin perinteiseen Niiralan Monttu -nimeen, joka ei missään vaiheessa kadonnut kansan muistista. Montun alkukirjaimen koosta näkyy sekä pienellä että isolla kirjoitettua vaihtoehtoa, joten sekin on pitkästä historiastaan huolimatta kirjoitusasultaan vielä vakiintumaton. Suositusten mukainen nimi olisi Niiralan monttu.

Oulun Energia Areena. Kuva: Teijo Kemppainen, Kotus.
Ennen Raksilan jäähalli, nyt Oulun Energia Areena. Tulevaisuudessa ehkä jokin muu. Kuva: Teijo Kemppainen, Kotus.

Merkitykseltään monipuolinen, mutta nimenä jäykkä

En ole lähtökohtaisesti areena-nimiä vastaan, päinvastoin: kuten jo aiemmin totesin, areena-nimet kertovat rakennuksen käyttötarkoituksista ja -mahdollisuuksista enemmän kuin jäähalli-nimet. Nyt vain vaikuttaa siltä, että areena nimen osana jäykistää koko rakennuksen nimen. Suomen kielen yhdysmerkit ja sijapäätteet jäävät pois, ja jäljelle jäävät vain taipumattomat nimenosat, ilmeisesti englannin kielen mallista kopioituina isoilla alkukirjaimilla. Miksi?

Taustalla voi olla halu tavoitella nimellä kansainvälistä ulkoasua. Jos vierekkäin asetetaan NHL:ssä pelaavan Tampa Bay Lightningin ja Kouvolan KooKoon kotihallien nimet Amalie Arena ja Lumon Areena, ainoastaan jälkimmäisen pitkä vokaali paljastaa sen suomalaisuuden.

On varmasti ajateltu sitäkin, että esimerkiksi Ouluun konsertoimaan saapuva ulkomaalainen artisti tunnistaa keikkapaikkansa nimen paremmin, jos se on hänelle tutulla tavalla kirjoitettu, eli kaikki sanat isolla alkukirjaimella ja ilman viivoja: Oulun Energia Areena. Jos kuitenkin verrataan yksittäisten artistien saamaa nimellistä hyötyä tuhansien hallissa vierailevien kiekkofanien ja konserttivieraiden kielen oikeinkirjoitussuositusten painoarvoon, ei vertailusta pitäisi tulla kovin pitkä.

Suomen kielen lautakunta on suosittanut, että yritysnimet voi kirjoittaa niiden omasta kirjoitustavasta huolimatta oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. Kotus on yritysnimiä koskevassa suosituksessaan vuonna 1996 lisäksi todennut: ” – – yrityksen nimi on tärkeä osa yrityksen julkisuuskuvaa, eikä ole eduksi, jos siitä tulee esimerkki väärästä kirjoitustavasta.” Nämä periaatteet ovat voimassa kauden loppuun – ja vielä sen jälkeenkin.


Jaa