Suomessa romanikieli on yksi vanhoista, niin sanotuista kotoperäisistä vähemmistökielistä, jota on puhuttu nykyisen Suomen alueella 1500-luvulta alkaen. Nykyisin Suomen romanikieli on uhanalainen, koska useimmat lapset ja nuoret eivät enää ole vuosikymmeniin oppineet kieltä ensikielenään. Kun kieli ei siirry uusille puhujille, se on suuressa vaarassa kadota kokonaan.
Mistä lisää puhujia?
Romanikieltä tutkitaan ja opetetaan Helsingin yliopistossa, ja linjauksia kielen käytöstä sekä kannanottoja kielen ja sen elvytystoimien puolesta antaa Kotuksen yhteydessä toimiva romanikielen lautakunta. Itse kielestä, sen järjestelmästä, sanastosta ja kirjoitusasuista sekä kielen yliopistotasoisen tutkimuksen jatkuvuudesta siis pidetään huolta, mutta kielen puhujien ja käyttötilanteiden lisäämiseen tarvittaisiin lisää toimia ja niiden toteuttamiseen vastuutahoja.
Suomen romanikielelle on laadittu Opetushallituksessa elvytysohjelma vuosiksi 2023–2030. Elvytysohjelmassa annetaan monenlaisia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kielen käytön edistämiseksi. Hyvin keskeinen toimenpide koskee romanikielen opettajien ja ohjaajien koulutusta. Jotta romanikielen taito voidaan siirtää lapsille ja nuorille, tarvitaan kielitaitoisia aikuisia. Opettajia ja ohjaajia tarvitaan kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten joukkoon mutta myös muille aloille: esimerkiksi soliaalialan ammattitutkintoon on ohjelmassa ehdotettu mahdollisuutta romanikielen opintokokonaisuuteen.
Elvytysohjelmassa suositellaan esimerkiksi, että romanikielelle tarjottaisiin koululaisille suunnattua etäopetusta, joka tarjoaisi eri paikkakuntien ja koulujen romanilapsille oppimisryhmiä, sekä mestari-kisällitoimintaa, jossa kieltä hyvin osaavien iäkkäämpien kielimestarien taitoa hyödynnetään kieltä opettelevien aikuisten koulutuksessa. Lisäksi ehdotetaan tuotettavaksi muun muassa oppimateriaaleja, lastenohjelmia sekä kirjallisuutta romanikielellä.
Hankkeita ja rahoitusta
Toistaiseksi romanikielen tarvitsemille pitkäjänteisyyttä edellyttäville tukitoimille kuten kouluissa toteutettavan etäopetuksen ja opettajien ja ohjaajien kielikoulutuksen koordinaatiolle ei ole pysyvää vastuutahoa, mutta aktiivisia hanketoimijoita ja hankkeiden rahoittajiakin onneksi on. Suomen Kulttuurirahasto päätti elvytysohjelman ilmestyttyä tukea Suomen romanikielen elvyttämistä vuosien 2023–2030 aikana peräti miljoonalla eurolla.
Keväällä 2024 Suomen Kulttuurirahasto myönsi apurahoja esimerkiksi romanikielen digi- ja oppimateriaalien laatimiseen eri ikä- ja kohderyhmille useisiin eri työryhmien hankkeisiin, romanikielen tutkimukseen, kieliteknologisten työkalujen kehittämiseen sekä evankeliumikäännökseen. Mukana romanikielen elvytykseen osallistuvissa hanketoimijoissa on muun muassa romaniaktiiveja, tutkijoita ja romanijärjestöjä.
Elvytys alkutaipaleellaan
Romanikielen elvytysohjelma on laadittu vuosille 2023–2030, joten keväällä 2024 työ on vasta alussa. Aikaa kielen tarvitsemien tukitoimien toteuttamiseen on vielä, ja romaniyhteisön ja monien muiden tahojen yhteistyönä asiat etenevät. Malleja kielenelvytyksen käytäntöihin on Suomessa onneksi myös tarjolla saamelaisyhteisöstä, jossa malleja on käytetty ja kehitetty hyvin tuloksin. Näitä ovat esimerkiksi romanikielen elvytysohjelmassa suositeltu koulujen etäopetus sekä mestari-kisällimalli.
Monet kielenelvytykseen liittyvät asiat tarvitsevat kuitenkin jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Esimerkiksi romanikielelle kuten kaikille uhanalaisille kielille keskeistä eri ikä- ja oppilaitostasoilla opettavien kielenopettajien saatavuutta ei voida turvata pelkästään määräaikaisilla hankkeilla.