Leipäpussin kyljestä löytyy kaskuja. Mukana on myös internetosoite niille leivänmussuttajille, jotka haluavat lukea lisää kaskuja Lapista.
Muotijuoma kombuchan pullon kyljessä kerrotaan saagaa urheista merijoukoista kapteeneineen. Ihonhoitotuotteen etiketistä saa luettavakseen, kuinka jo Afroditet ammoisina aikoina sitä ja tätä.
Aikaansa seuraavien ravintoloiden kotisivuilta löytyy usein tarina ravintolan takaa. Vaellusreitillä voi olla luettavana tarinoita menneestä sekä paikasta ennen.
Tarina hehkuu ja koskettaa
Tavarat, tuotteet ja paikat eivät ole yksittäisiä asioita, vaan liittyvät osaksi isompaa sadullista kokonaisuutta, jonnekin myyttisyyden ja puolifiktion rajamaille. Tarinoita hyödynnetään vahvasti erilaisten tuotteiden mainonnassa ja markkinoinnissa. Tarinan myötä arkiseenkin tuotteeseen tulee hehkua, syvyyttä ja persoonallisuutta.
Tarinoiden kautta myös opetetaan asioita. Sanotaankin, että hyvä tarina jää helpommin mieleen kuin kymmenen loistavaa rutikuivaa faktaa. Tämä on huomattu muun muassa historian opettamisessa.
Tarinoissa pääsevät esille yksittäiset hahmot ja tapahtuneet. Kuluttajia lähestytään tarinoilla ja yksilöllisesti. Yksilöllinen huomiointi näkyy räätälöityinä mediasisältöinä ja tarjouksina. On ostajayhteisöjä, kerhoja, ystäväklubeja ja fanitiimejä. Ne kaikki rakentuvat yksittäisistä ihmisistä, jotka oman elämänsä tarinassa kuuluvat johonkin ryhmään tai liittyvät johonkin ilmiöön, paikkaan tai tuotteeseen. Houkutellaan tulemaan osaksi jotakin tarinaa.
Monet sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit kerrotaan yksilöiden kautta, ja isotkin ilmiöt valaistaan yksittäisten kokijoiden näkökulmasta. Tarinat puhuttelevat, tarinat ovat kiinnostavia.
Kun minästä tulee tarina
Oman elämän tarina on oppilaalle tärkeä: kuka olen, mistä tulen, minne olen menossa? Minätarinoita kirjoitetaan biologian opinnoissa ja minäviestintää harjoitellaan ainakin terveystiedon opinnoissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjen käsittely aloitetaan usein minästä: Pohditaan, millainen minä lukijana olen ja kartoitetaan oma mielikirja. Sanaluokkien läpikäymisen yhteydessä mietitään omia mielisanoja ja kerrotaan omasta elämästä adjektiivein. Omia mielipiteitä ja ajatuksia edustavissa teksteissä pohtiva minä, kuka ja millainen hän kulloinkin onkaan, on keskiössä.
Kun minästä tulee tarina, pääsee samaan aikaan lähelle itseä mutta kuitenkin etäälle itsestä. Lisäarvoa tarinat ainakin tarjoavat: sen lisäksi, että ostaa pussillisen leipää, pääsee kaskujen maailmaan. Minäaikaan tarinat kaiketi sopivat, koska minäkin on osittain tarina itsestäni itselleni ja muille.
KATARIINA KNUUTINEN
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Järvenpään yhteiskoulu. Omakuva.
Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?