Huhtikuun 23.–25. päiviä on kutsuttu kansanperinteessä suvipäiviksi ja niiden vastaisia öitä suviöiksi. Vuoden kesäpuoliskon on katsottu alkavan tästä, ja etenkin öistä on ennustettu tulevan kesän säätä sekä heinä-, vilja- ja marjasatoa.
Ei ne keväöistä muut ot tärkeit ku ne suv(yöt, kerrotaan Jaalassa. Yrjö, Markku ja Pertti on suviöitä, jos om pakkasta ei kesällä olem marjoja, tiedetään Orivedellä.
Kylmääkö Markkuna?
Erityisen huonon satokauden merkki on se, jos Markun päivän vastainen yö on kylmä. Markku marjat viä, sanotaan tällaisesta yöstä Vihdissä, ja Myrskylässä: Markus marjat korjaa.
Markkun jos kylmeä (= on viileää) ni siit kylmeä kakskymment yötä, ja se viep toise tähä (= tähkän) pellost ja toise halo pinost. Sakkolan ennustus tietää siis laihaa satoa ja suurta polttopuiden menekkiä. Kiihtelysvaaran tiedon mukaan kylym̆mää kalattim mer̆reen kum Markun kylym̆mää.
Joka tapauksessa käki alkaa sananparsien mukaan kukkua Markun päivänä. Markun taskus käen kiäl, sanotaan Sammatissa. Lehmät on osassa maata laskettu ulos kesälaitumille Yrjön eli Jyrkin päivänä. Jyrk ku jyrähteä nii kello kolahtoa, sanoo kurkijokelainen sananparsi.
Kesä alkaa kahdesti
Suvipäivillä ja -öillä on oikeastaan kaksi eri sijaintia. Vuonna 1753 Suomessa siirryttiin juliaanisen kalenterin käytöstä gregoriaaniseen kalenteriin, ja ajanlaskussa hypättiin 11 päivää eteenpäin, sillä juliaaninen kalenteri jätätti.
Tätä ennen kesän alkamisen merkkipäivänä oli pidetty Tiburtiuksen päivää 14.4. (nyk. Taiton nimipäivä), ja suvipäiviin olivat kuuluneet myös kaksi aiempaa päivää. Gregoriaanisessa kalenterissa kesän alkamispäivä olikin nyt Markuksen päivän (25.4.) kohdalla.
”Vanhojen suvipäivien” siirryttyä huhtikuun lopulle vietti osa ihmisistä niitä edelleen nimipäiväkalenterin mukaisesti Juliuksen, Justinuksen ja Tiburtiuksen päivinä 12.–14.4., jolloin niitä alettiin erotuksena kutsua ”uusiksi suvipäiviksi”.
Yrjö, Alpertiina ja Markku ne on ne vanhat suviyöt, Julius Justiinus ja Tipurtius uudet, selitetään asiaa Hämeenkyrössä. Kylmäkään ei silloin haittaa, sillä kun noi uulet suviyäk kylmästee niin se pruukaa tiätee hyvee viljankasvia.
