Yleisönosastoissa on alettu keskustella siitä, pitäisikö päälentokenttämme nimetä Martti Ahtisaaren mukaan. Ääniä kuuluu puolesta ja vastaan.
Suomessa paikkojen nimeäminen mahtihenkilöiden mukaan on melko maltillista. Onneksi, sanon minä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliitikkojen mukaan nimettyjä kouluja, halleja ja sun mitä on pilvin pimein. Usein näissä nimissä se rahakin haisee.
(Niin, no meillä raha haisee paljon puhutuissa ja yritysten mukaan nimetyissä urheilukenttien ja luentosalien nimissä. Mutta jätetään ne nyt tästä kirjoituksesta pois.)
Kun henkilö saa mukaansa nimetyn kadun, puiston tai vaikka lentokentän, tulee hänen olla kansallisesti tai ainakin paikallisesti merkittäväksi tunnustettu. Muistonimien antamisesta on vakiintuneita ohjeitakin, mm. Kotuksen sivuilla.
Ehdotuksia nimissä muistettaviksi ja kunnioitettaviksi henkilöiksi tulee kaupungeille ja kunnille paljon. Asukkailla ja järjestöillä on toiveita siitä, keitä nimissä pitäisi näkyä. Lisäksi muistonimiin sisältyy usein voimakkaita tunteita ja latauksia. Ehdottomasti tämä filmitähti tai urheilija tai poliitikko ansaitsisi nimen! Mikä häpeä, ettei tämän formulatähden tai iskelmälaulajan mukaan vielä ole nimetty kadunkulmaakaan!
Näkemyksiä muistonimistä pääsee pian kertomaan Helsingin kaupungin Kerro kartalla -palvelussa. Se on osa ensi viikolla, 7.9., avautuvaa Paikannimen tarina -näyttelyä. Tervetuloa näyttelyyn Helsingin Laiturille! (Lisätietoja myöhemmin tässä blogissa.)
Muistonimiä ehdotellessa kannattaa pitää mielessä kaksi keskeistä nimistönsuunnittelun ohjenuoraa. Olemassa olevia nimiä ei ihan pienestä syystä muuteta. Ja ennen kaikkea: pääasia on löytää paikalle nimi, ei nimelle paikkaa.