Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi päivitetty versio 10. marraskuuta 2022. Päivitämme sanakirjaa vuoden tai kahden välein niin että mukaan liitetään uusia sanoja, jotka ovat kieleen vakiintuneita ja laajalevikkisiä. Samalla ajantasaistetaan sellaisia artikkeleita, jotka jo ovat sanakirjassa.
Sanakirjassa näkyy ”ikisuosikkisanojen” lisäksi aikansa ilmiöiden kerrostumia. Tällä kertaa sanakirjan uusiksi vuosirenkaiksi lisättiin joitakin yhteiskuntaamme kuvaavia sanoja, jotka liittyvät koronaan ja lakiuudistukseen.
Koronaa viiveellä sanakirjaan
Yksi maailmanlaajuinen sanailmiö ovat koronapandemian kautta tietoisuuteemme pulpahtaneet sanat. Jo viime vuonna ilmestyneeseen sanakirjapäivitykseen lisättiin koronan vauhdittamina esimerkiksi etäkokous ja rokotuskortti. Tänä vuonna sanakirjantoimittajat kirjoittivat jälleen uusia koronaan kytkeytyviä sana-artikkeleita.
Kielitoimiston sanakirjaan otettiin nyt esimerkiksi seuraavat koronaan tiukemmin tai väljemmin liittyvät sanat (kuten sanakirjassakin, ensin on ilmaistu sanan selite, sitten kursivoituna käyttöesimerkkejä):
kasvovisiiri kasvojen edustaa peittävä, läpinäkyvä kasvosuojus, joka on kiinni tav. otsapannassa. Pisaratartunnoilta suojaava kasvovisiiri.
rokottautua antaa rokottaa itsensä, ottaa rokote. Rokottautua influenssaa vastaan.
ruokatori tori, jolla myydään tuoreita elintarvikkeita. Milanon ruokatorit. Aasialainen ruokatori.
Laajemmin myymälän tuore-elintarvikkeita myyvästä osastosta. Marketin ruokatori.
terveysturvallinen vrt. terveysturvallisuus. Terveysturvallinen matkailu. Terveysturvalliset rakennusmateriaalit. Edistää terveysturvallisia toimintatapoja.
terveysturvallisuus tartuntatautien ja muiden väestön terveyttä uhkaavien vaarojen tunnistaminen ja torjuminen kokonaisuutena. Terveysturvallisuuden varmistaminen yleisötapahtumissa.
Kaikki edellä esitellyt sanat yhdistyvät muuhunkin kuin koronaan. Joka tapauksessa erilaiset visiirit ja maskit sekä tapahtumien terveysturvallisuus ovat olleet korona-aikaan median ja kansalaisten vakisanastoa.
Nämä sanatko muka uusia, miettinee moni lukija. Olen usein sanonut, että Kielitoimiston sanakirja on aina vähän jäljessä, tarkoituksella. Emme voi rynnätä ottamaan aivan upouusia sanoja sanakirjaan, vaan meidän on seurattava, miten niille kielessä käy: ovatko ne piipahtamassa kielessä vai majoittumassa siihen? Ensin mainitussa tapauksessa niiden paikka ei ole vakiintunutta sanastoa kuvaavassa yleiskielen sanakirjassa.
Yhteistoimintaneuvotteluista muutosneuvotteluihin
Kielenkäyttöömme ja sen jälkeen Kielitoimiston sanakirjaan heijastuvat myös hallinnon kielen muutokset. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden 2022 alussa, ja laissa esiintyvä muutosneuvottelu otettiin nyt mukaan sanakirjaan. Muutosneuvottelu korvaa aiemmin käytetyn yhteistoimintaneuvottelun.
muutosneuvottelu tav. mon. työnantajan ja henkilöstön välinen neuvottelu, joka tulee käydä vähintään 20 työntekijän yrityksissä ennen irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia t. olennaisia muutoksia työsopimukseen. Aloittaa, käydä muutosneuvottelut.
Kielenkäyttäjän avuksi mukana sanakirjassa ovat toki edelleen myös vanhat hakusanat yhteistoimintaneuvottelu ja YT-neuvottelu, mutta yhteistoimintaneuvottelun alkuun on lisätty lyhenne aik. eli aikaisemmin. Tällaista sanahistoriaa ei haluta poistaa.
yhteistoimintaneuvottelu tav. mon. aik. muutosneuvottelun tapaan käyty neuvottelu työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.
Sotasanat jäävät odottelemaan
Jotain ajankohtaista – ja surullista – sanakirjassa ei vielä ole, nimittäin uusia sotasanoja. Olemme kuitenkin tallentaneet niitä runsaasti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi.
Tallensimme kuluvana vuonna esimerkiksi sanat demilitarisaatio, iskuetäisyys ja vastatiedustelu. Ne on siis pohdittavina ja tarjolla tuleviin sanakirjapäivityksiin.
Mul on taskussa 80 senttiä vain
Tätä kirjoittaessani istun kirkasvalolampun ja läppärin ääressä termosmuki kädessä, kaivaten jo kuurankukkien ja kirpsakoiden pikkupakkasten aikaa. Myös kaikki edellisen virkkeen kursivoidut sanat ovat nyt Kielitoimiston sanakirjan asukkeja.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) maksaa nykybudjetin perusteella vain noin 80 senttiä suomalaista kohti vuodessa. Näin kirjoittivat Virittäjä-blogissaan Pirkko Nuolijärvi, Kotuksen johtaja vuosina 1998–2016, ja Urpo Nikanne, suomen kielen professori Åbo Akademissa. Tuolla 80 sentillä kansalaiset voivat käyttää Kielitoimiston sanakirjan lisäksi vapaasti kaikkia muitakin Kotuksen palveluja ja tuotteita, kuten kielineuvontaa, lukuisia sanakirjoja, Kielitoimiston ohjepankkia ja Kielikello-lehteä.
Kielitoimiston sanakirja on aikansa sanakirja, niin hyvässä kuin pahassakin: emme voi kaihtaa vaikkapa juuri tauteihin tai sotaan liittyvääkään sanastoa. Kielenkäyttäjillä on monenlaisia sanatarpeita, liittyvät ne sitten sanojen merkitykseen, taivuttamiseen tai käyttöyhteyksiin. Suuri osa käyttäjistä tarvitsee sanakirjaa työyhteyksissään, tärkeänä kirjoittamisen työkaluna. Silti toisinaan sanatietoja kaipaa ”huviinkin”, kuten vaikkapa väittelyihin kaverinsa kanssa.
Olivat sanatarpeesi millaiset tahansa, toivotan sinut tervetulleeksi nykysanaston maailmaan! Tarvitset vain nettiyhteyden ja osoitteen www.kielitoimistonsanakirja.fi.