Totesin taannoin ystävälleni, että olen tehnyt töitä otsa limassa. Sekaisin meni kaksi kielikuvaa: tehdä töitä otsa hiessä ja tehdä töitäniska limassa. Ystäväni sanoo kuulemma vahingossa usein Kukaan ei ole seppä omalla maallaan, vaikka pitäisi puhua profeetasta.
Yleisradion uutistoimituksessa käydessäni pääsin aikoinaan puheisiin entisen uutistoimittajan ja kielimiehen Arvi Lindin kanssa. Hän ohjeisti toimittajia: ”Kuulin urheiluselostuksessa, että joku ’iski jauhot pöytään’. Sekoitettiin sanonnat ’iskeä kortit pöytään’ ja ’panna jauhot suuhun’. Syynä on joko tietämättömyys tai kielelle tyypillinen kontaminaatio eli sulautuminen sekamuodoksi.”
Toimittajilla ja muilla kirjoittajilla on vaikea työ: Eloisa pitäisi olla, ja kielikuvathan elävöittävät tekstiä. Onnistuneen kielikuvan pitäisi kuitenkin olla kulumaton mutta silti avautua nopeasti.
Jos kielikuvat menevät sekaisin, tuloksena saattaa olla lukijan huvittuminen niin, että tekstin sisältö meneekin ohi silmien tai korvien. Joskus toki vaikuttaa siltä, että kielenkäyttäjät sekoittavat kielikuvia tahallaankin. Tällaisia sekoittuneita kielikuvia varten on olemassa oma Facebook-ryhmäkin, jonka nimi on ”Lapsi jäi pesuveden jalkoihin”. Lisäksi Pasi Heikura paljastaa fraasirikoksia Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa.
Tässä muutamia mediasta poimimiani outoja kielikuvia:
”Vuoden opettaja Pisasta: Sitä saadaan mitä niitetään” (otsikko; po. sitä niitetään, mitä kylvetään)
”Ei missikisojen vuoksi kenenkään päätä ammuta vadille.” (po. päätä vaadita vadille tai ketään ei ammuta jonkin asian vuoksi)
”Armeijan mukaan vapaaehtoisten panos on tärkeä.” (panos-sanan kaksitulkintaisuus häiritsee)
”Laulu-uran lisäksi Ilpo Kaikkonen on lyönyt jalkaa oven sisään myös mallimaailmassa.” (po. saada jalka oven rakoon)
No, jos ei mitään tee, ei tee virheitäkään. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, ettei anna itsestään tietämätöntä ja tahattoman koomista vaikutelmaa. Pälkäneellä tiedetään: ”Virheen tekee viisaskin, vaan ottaa opikseen, tyhmä tekee saman virheen aina uurelleen.”