Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Henri Satokangas vastasivat kielenkäyttäjien kysymyksiin Instagramin livelähetyksessä 30. tammikuuta. Tilaisuuden teknisestä toteutuksesta huolehti Olli Tamminen.

Lähetys oli jatkoa 25. huhtikuuta 2024 pidetylle ensimmäiselle kielineuvontalivelle. Yleisöllä oli jälleen mahdollisuus lähettää kielenhuoltajille kysymyksiä etukäteen Kotimaisten kielten keskuksen somekanavien kautta.

Yhdyssanoista termipohdintoihin

Lähetyksessä käsiteltiin seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi kirjoitetaan yhteen vuodenvaihde, mutta erilleen vuosisadan vaihde?
  • Ruotsin-matka, mutta entäs Kemin-mummola
  • Mistä tulee sanonta nasta lautaan?
  • Mitä oikeastaan tarkoittaa osalta? Äidinmaidonkorvikepakkauksen kyljessä lukee näin: ”Sisältää DHA:ta, kuten lainsäädännössä edellytetään kaikkien äidinmaidonkorvikkeiden osalta.”
  • Miten nimi Ulrikke taipuu?
  • Mikä olisi suomenkielinen vastine termille flyer’s dilemma?
  • Autoaan vai autoansa: käykö yleiskielessä kumpi vain?
  • Miten monikollisista joukkueiden nimistä muodostetaan yhdyssanoja? Esimerkiksi Leijonat, Huuhkajat, Kärpätleijonapaita, Huuhkajat-tähti, Kärppä-hyökkääjä?
  • Miksi tuntuu luontevalta viitata lapsiin pronominilla ne, kun puhutaan lapsista ylipäänsä? Lapsethan ovat kuitenkin ihmisiä. Esimerkiksi: ”Mukavaa, että täällä on lapsia, kun minä niin pidän niistä.”

Yhdyssanat mietityttävät kielenkäyttäjiä vuodesta toiseen, samoin sanonnat ja englannin ilmausten suomentaminen. Lähetyksessä käytiin läpi kielineuvonnan aihepiirejä varsin laajalti: oikeinkirjoituksen käytänteitä, kielioppia, nimiä, tekstin selkeyttämistä, sanontojen alkuperää sekä termien kääntämistä. Ilmaus flyer’s dilemma tarjosi mainion esimerkin suomenkielisen vastineen kehittelystä – monesti varsin yksinkertainen ratkaisu on toimivin: lentomatkustajan dilemma.

Yllä: Paula Vuorela ja Matti Sadeniemi. Kuva: Erkki Ala-Könni, 1955. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Alla: Henna Leskelä ja Henri Satokangas. Kuva: Olli Tamminen, 2024. Kotimaisten kielten keskus.
Yllä: Paula Vuorela ja Matti Sadeniemi Suomen Akatemian kielitoimistossa. Kuva: Erkki Ala-Könni, 1955. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Alla: Henna Leskelä ja Henri Satokangas Kotuksen tiloissa Hakaniemessä. Kuva: Olli Tamminen, 2024. Kotimaisten kielten keskus.

Kielenkäyttäjä pohtii omistusliitteitänsä

Suomen kielen muoto-oppiin lähetyksessä sukellettiin, kun tarkasteltiin auton omistamista: autoaan vai autoansa? Yksikön kolmannen persoonan omistusliitteitä on kaksi, mutta onko niillä eroa? Neuvojat eivät langenneet autoansaan vaan avasivat Kielitoimiston ohjepankin ja tiesivät kertoa, että valinta muotojen autoaan (vokaali + n) ja autonsa (-nsa) välillä on usein vapaa. Jälkimmäinen muoto on yleiskielessä kuitenkin harvinaisempi ja siten korosteisempi:

Joukkue on hävinnyt 11 viimeistä otteluaan.

Lukko voitti viime viikolla kaikki kolme otteluansa.

Lisäksi neuvojat valaisivat tapauksia, joissa autonsa-muoto on ainoa vaihtoehto:

  • Sanan perusmuoto eli nominatiivi: Se on hänen autonsa. (Ei toimi: Se on hänen autoaan.)
  • A- ja ä-loppuisten sanojen yksikön partitiivi: Hän rakastaa koiraansa. (Ei toimi: Hän rakastaa koira…aan?)
  • N-loppuiset sijamuodot, kuten genetiivi: Näitkö hänen autonsa? (Näitkö hänen autoaan? on jo vähän eri kysymys.)

Kielineuvontaliven tallenne on katsottavissa Kotuksen Instagram- ja Youtube-tileillä. Youtube-videoon lisätään tekstitys lähiviikkoina.

Jaa