Huomasitteko eilisessä Hesarissa pienen tuotenimiuutisen? Kannelmäen uudessa jätti-Prismassa on maatilatori, jonne aiottiin myytäväksi Lahtarin limppua. Tällainen nimi olisi annettu tietylle saaristolaisleivän tyyppiselle leivälle.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee lahtarin näin:
”Suomen vapaussodassa ja sen jälkeen punaisten valkoisista (myös yl. suojeluskuntalaisista ja porvareista) käyttämä haukkumanimi”. Murteissa ja Stadin slangissa lahtarilla on voitu tarkoittaa myös ’teurastajaa’, ’oikeistolaista’, ’poliisia’ ja ’opettajaa’.
Onkin hämmästyttävää, että tällaista nimeä alun perin oli edes ajateltu. En tiedä, kuinka pitkällä jo oltiin ja oliko jo leipäpussit ja mainostaulut painettuina. Jos, niin roskikseen meni. Nimeä kun ei hyväksytty. Kaupan omistaja oli Hesarin mukaan todennut, että hänenkin suvussaan on ollut punaisia. Kannelmäen lähiasukkaatkin olivat ilmoittaneet, etteivät he lahtarileipää ostaisi. Missähän tätä muuten oli kysytty? Tietääkö joku?
Leivän nimeksi vaihdettiin Sörkan limppu. Hyvä näin. Sörkkaa ja vanhaa slangia sopii leivän nimessäkin kumartaa.