Tammikuu: vastajytky, antijytky
Presidentinvaalien 2012 ensimmäisen kierroksen yllätystulos: mm. se, että vihreiden Pekka Haavisto valittiin vaalien toiselle kierrokselle. Tämä tulkittiin useissa puheenvuoroissa vastaiskuksi kevään 2011 eduskuntavaalien perussuomalaisten voitolle (”isolle jytkylle”) ja sen esiin nostamalle arvomaailmalle. ”Vastajytkyssä” korostuvat sellaiset arvot kuin kansainvälisyys ja vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen. Asian kiteytti Lapin Kansassa julkaistu kirjoitus: ”Toisella kierroksella on kaksi euromyönteistä liberaalia: presidentinvaalit olivat jonkinlainen vastajytky.” (www.lapinkansa.fi 23.1.2012)
Helmikuu: kuntakartta
Suomen Kuvalehti sai tammikuussa haltuunsa hallituksen ”salaisen suunnitelman”, kartan, johon oli alustavasti merkitty tulevassa kuntauudistuksessa jäljelle jäävien kuntien rajat. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun niitä nykyisin on 336. Aiheesta syntyi kiihkeä keskustelu, joka vain yltyi, kun valtiovarainministeriö helmikuussa julkisti kyseisen kuntakartan: useat tahot sanoutuivat siitä heti irti. Kuntakartan rajat piirretään kuitenkin vielä uudestaan, sillä uudistus vie aikaa. Keskusteluja käydään kunnissa ja maakunnissa ennen lopullista rajojen vetoa.
Maaliskuu: sitouttamisbonus
Maaliskuussa on keskusteltu kiivaasti valtionyhtiö Finnairin johtajille ja asiantuntijoille maksetuista palkkioista, ns. sitouttamisbonuksista, joilla heidät oli houkuteltu syksyllä 2009 jäämään talousvaikeuksissa olleen yhtiön palvelukseen. Bonukset tulivat päivänvaloon, kun alettiin tutkia vuonna 2009 yhtiön toimitusjohtajaksi valitun Mika Vehviläisen asuntokauppoja eläkeyhtiö Ilmarisen kanssa. Finnairin johtajien saamat jättibonukset ovat herättäneet erityistä paheksuntaa sen vuoksi, että samoihin aikoihin niiden kanssa oli tuottavuussyistä alennettu yhtiön työntekijöiden palkkoja. – Tällaisista bonusrahoista on käytetty myös nimityksiä sitouttamispalkkio ja stay-bonus.
Huhtikuu: perhesurma
Huhtikuun ykköspuheenaiheeksi nousi, murheellista kyllä, perhesurma, sen jälkeen kun vuoden aikana jo seitsemäs perhesurmatapaus tuli julkisuuteen. Sanalla tarkoitetaan sitä, että toinen vanhemmista surmaa sekä lapsensa että puolisonsa, joskus lisäksi itsensä. Nyt keskustellaan siitä, miten ja millaisiin ongelmiin ajoissa tarttumalla voitaisiin suojella perheitä ja estää kriisitilanteeseen joutuneita ihmisiä ajautumasta näin äärimmäisiin tekoihin.
Toukokuu: talkoistaminen
Sana talkoistaminen tuntuu tulevan vastaan joka puolella: mm., kun on kyse erilaisten digitaalisten aineistojen kartuttamisesta, hankkeiden ideoimisesta ja yleisön osallistumisesta tuotekehittelyyn sekä uusista yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoista. Esimerkki jo melko tutusta talkoistamisesta on verkkotietosanakirja Wikipedian toimitustyö vapaaehtoisvoimin. Talkoistamisen taustalla on englannin sana crowdsourcing, joka suomennetaan myös joukkoistamiseksi. Sosiaalisen median sanaston (TSK-sarja) mukaan joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että tehtävä tai ongelma annetaan ratkaistavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle (internetissä) lähetettävän kutsun avulla. Toiminnasta voidaan käyttää myös sanaa talkoistaminen, jos siihen ei liity rahallista korvausta.
Kesäkuu: mentalisoida
Vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden ihmisten kanssa lapsi oppii mentalisoimaan tunteitaan eli jäsentämään ja kuvaamaan tunnetilojaan sekä erottamaan omat tunteet muiden tunteista. Psykiatrian erikoislääkäri Anneli Larmon mukaan mentalisaatio tarkoittaa kykyä ”pitää mielessä mieli, oma ja toisen” (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2010). Sanojen taustalla on myöhäislatinan sielua ja mieltä merkitsevä sana mentalis, johon pohjautuu myös mm. adjektiivi mentaalinen (’henkinen, sielullinen’).
Tänä vuonna mentalisaation käsite nousi esiin Hyvinkään ampumistragedian jälkeen esimerkiksi sanomalehtien kirjoituksissa. Mentalisaatiokyky mahdollistaa sekä omien että muiden ihmisten reaktioiden ennakoimisen ja omien tunnetilojen säätelemisen. Väkivaltaan turvautuvan ihmisen mentalisaatiokyky onkin usein syystä tai toisesta puutteellinen. Asiantuntijoiden mukaan kykyä voi onneksi parantaa terapian avulla.
Heinäkuu: hyttysansa
Kehnon sään lisäksi Suomen kesään kuuluu olennaisesti myös toinen väistämättömyys, jonka vihaamista suomalaiset rakastavat: hyttyset. Olipa kyseessä sitten vakavasti otettava eläintieteellinen tutkimus tai tabloidilehtien myyntikikka, tänä vuonna media on säikytellyt suomalaisia lukijoita verisellä hyttyskesällä, hyttysaalloilla ja hyttyspiikeillä, unohtamatta varoittelua denguekuumettakin mahdollisesti kantavan tiikerihyttysen levittäytymisestä Suomeen. Myöhempi tutkimus osoitti, ettei tiikerihyttysestä ole vaaraa, eikä hyttyskesä muutenkaan osoittautunut tavanomaista rajummaksi. Mökkikansa ottaa kuitenkin kaikki inisijöiden torjuntaan tarjotut ratkaisut vastaan avosylin. Hiljattain on markkinoille tullut hyttysansa. Myös hyttyskeräimeksi kutsutun laitteen luvataan houkuttelevan noin kuukauden kuluessa itikat luokseen hiilidioksidin avulla jopa parin tuhannen neliömetrin alueelta ja imuroivan ne säiliöönsä kuolemaan. Nähtäväksi jää, onnistuuko yli 600 euron hintainen vempain valtaamaan paikkansa suomalaisten mökkipihoilla ja sydämissä ja pelastamaan meidät ensi vuoden hyttyskesältä, -aalloilta ja -piikeiltä.
Elokuu: villiruoka
Nokkosen ja mustikan sekä monien muidenkin luonnonkasvien terveellisyys ja käyttö ravintona on useimmille tuttua. Uutta taas on se, että villiruoka on noussut muoti-ilmiöksi: ravintolat tarjoavat villiruokaherkkuja, ja ruokasivuilla jaetaan valmistusohjeita. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n mukaan villiruokaa ovat luonnon tarjoamat raaka-aineet, kuten riista, villikala, marjat, sienet, havupuut ja yrtit. – Suomea jokamiehenoikeuksineen pidetään villiruoan paratiisina. Luonto on lähellä, ja rantojakin riittää, niin että villiyrttien kerääjä ja villikalan pyytäjä voivat harrastaa myös villiuintia (= luonnonvesissä uimista altaassa uimisen vastakohtana), joka sekin on kesän 2012 uudissanoja.
Syyskuu: koulushoppailu
Tänä syksynä on TV-uutisia myöten puhuttu ilmiöstä nimeltä koulushoppailu tai koulushoppaus, jota harrastetaan varsinkin pääkaupunkiseudulla. Koulushoppailussa on kyse siitä, että vanhemmat valikoivat lapsensa koulun entistä tarkemmin ja yhä aikaisemmassa vaiheessa vertailemalla muun muassa eri koulujen resursseja, luokkakokoja ja oppilasainesta. Erikoispainotteiset koulut (esimerkiksi musiikki-, kuvaamataito- tai matematiikkapainotteiset) päihittävät koulushoppailussa oppilaan lähikoulun. Onkin kysytty, onko koulushoppailussa kyse koulusnobbailusta.
Lokakuu: sairaussakko
Lokakuussa kunnallisvaalien alla kokoomuksen puoluevaltuusto ehdotti, että työntekijän ensimmäisen sairauspoissaolopäivän pitäisi olla palkaton (Ruotsin mallin mukaan) ja seuraavien kahden viikon palkan 80 % normaalista. Aiheesta syntyi kiihkeä keskustelu: Työnantajapuolella ehdotusta tuettiin, koska sen myötä voitaisiin pohtia, miten sairauspoissaoloja saataisiin vähennetyksi. Työntekijäpuolella todettiin, että kyseessä olisi palkanalennus, käytännössä sairaussakko, jolla sairaudesta rangaistaisiin ja jonka välttämiseksi monet tulisivat sairaana töihin. Tällaista tosin tapahtuu jo nyt, ja ilmiölle on työterveyshuollossa nimityskin: sairausläsnäolo, joka on suora käännös ruotsista (sjuknärvaro).
Marraskuu: maksumuuri
Helsingin Sanomat otti marraskuussa verkkosivuillaan käyttöön niin sanotun maksumuurin. Aiemmin keväällä maksumuurin taakse meni Suomessa jo Kauppalehti. Maksumuurilla tarkoitetaan jonkin verkkosisällön, esimerkiksi verkkolehden, ja sen käyttäjien väliin luotua estettä, joka sallii koko aineiston käytön vain maksua vastaan. Verkkolehtien maksumuurit eivät yleensä ole täysin umpinaisia, vaan ne sallivat joidenkin osioiden (esimerkiksi etusivun) katselun ja rajallisen juttumäärän lukemisen ilmaiseksi. Myös juttujen jakaminen sosiaalisessa mediassa on sallittua. Maksumuuri-sana on käännetty englannin sanasta paywall, jonka mallina on vuorostaan ollut tietotekniikan termi firewall eli palomuuri.
Joulukuu: joukkovihkiminen
Päivämäärät 12.12.2012 ja 20.12.2012 ovat saaneet tänä vuonna avioon aikovat parit liikkeelle. Koska tällaisina erikoisten numerosarjojen päivinä väkeä pyrkii naimisiin joukoittain, järjestetään kirkoissa, maistraateissa ja erikoisemmissakin paikoissa joukkovihkimisiä. Tilaisuuksista käytetään myös nimitystä yhteisvihkiminen ja sarjavihkiminen.
Suomalaisten joukkovihkimisistä uutisoitiin ensi kerran näkyvästi vuosituhannen vaihteessa 1.1.2000. Tuona hääyöksikin kutsuttuna ajankohtana esimerkiksi Viking Cinderellalla keinahteli avioon 70 hääparia. – Sarjavihkiminen ei kuitenkaan ole näin uusi ilmiö; sota-aikana vihkipapit ovat saattaneet avioliiton satamaan lukuisia pareja peräjälkeen.
Toistuvien numeroiden voi uskoa tuovan onnea, ja erikoiset päivämäärät on sitä paitsi helppo muistaa. Niinpä joukkovihkimispäiviä on nimitetty nokkelasti myös huonomuististen hääpäiviksi.