Kun vuokraa omistamaansa asuntoa vaikkapa muutamaksi päiväksi kerrallaan, puhutaan lyhytaikaisesta vuokrauksesta eli lyhytvuokrauksesta. Tällainen väliaikainen majoitustoiminta ei ole uusi ilmiö, mutta se, millä ehdoin sitä saa harjoittaa tavallisissa asuintaloissa, on viime aikoina jälleen herättänyt kiistaa ja kysymyksiä.
Hiljattain kävi ilmi, että eräs vuokra-asuntoyhtiö sallii vuokralaisenaan olevan yrityksen tarjota majoituspalveluja Airbnb-verkkoalustan välityksellä, vaikka asuntojen jälleenvuokraus on muuten kielletty. Asuntojen käyttö ammattimaiseen majoitustoimintaan voi olla myös asemakaavan vastaista ja aiheuttaa vastustusta muissa asukkaissa. Milloin on kyse laittomasta salahotellista?
Vaikka lyhytvuokraus olisi periaatteessa sallittua, maailmalla on nähty, että isona ilmiönä se voi vaikeuttaa tavallisten asunnontarvitsijoiden mahdollisuuksia löytää asuntoa. Esimerkiksi vuonna 2019 Barcelona, Berliini ja eräät muut suurkaupungit pyysivät EU:lta toimia Airbnb-vuokrauksen suitsimiseksi asuntopulan takia. Pian sen jälkeen koronapandemia ratkaisi matkailun aiheuttamat ongelmat pitkäksi toviksi, mutta ei lopullisesti.