Oppilaitosten nimien muodostaminen ja oikeinkirjoitus

Suomen kielen lautakunnan suositus 13.12.2004.

Suomen kielen lautakunta käsitteli oppilaitosten nimiä kokouksessaan 13.12.2004.

Uusia nimiä suunniteltaessa olisi syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:

1. Oppilaitosten, yritysten ja muiden organisaatioiden nimien ensimmäisenä jäsenenä paikannimeä taivutetaan genetiivimuodossa, jos se ilmaisee organisaation sijaintia. Henkilön kunniaksi tai muistoksi nimetyn laitoksen nimessä henkilönnimi voi olla genetiivissä tai nominatiivissa. Esim. Oriveden opisto, Heinolan instituutti, Niilo Mäen instituutti, Soinisen koulu, Työtehoseuran Lönnrot-opisto, Alkio-opisto, Paasikivi-opisto.
2. Kun nimessä on enemmän kuin yksi sana, alkaa vain ensimmäinen sana isolla alkukirjaimella ja muut pienellä, jos ne eivät itsessään ole erisnimiä. Esim. Haagan instituutti, Lahden ammattikorkeakoulu, Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto, Kiljavan opisto, Siikaranta-opisto, Viittakiven opisto, Haapaveden opisto, Otavan opisto.
3. Nimissä noudatetaan yleisiä suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Jos nimen virallinen muoto on hankala lauseyhteydessä, on kirjoittajan lupa käyttää suomen kielessä luontevaa muotoa ja oikeinkirjoitustapaa. Esim. Savon aikuisopiston Kuopion osasto.
4. Ei ole suotavaa luoda virallisia oppilaitosten nimiä, jotka sisältävät vain kirjainlyhenteen (esim. JAKK). Nimeen tulisi liittää selventävä perusosa kuten nimessä UKK-instituutti. Selventävää perusosaa jää kaipaamaan myös nimityypissä Stadia, Helia, Laurea.
5. Selittävän perusosan olisi suotavaa ilmaista oppilaitoksen koulutustaso tai luonne. Käyttökelpoisia sanoja ovat esim. ammattioppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, ammattikorkeakoulu, opisto ja aikuisopisto.

Taustaa

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta on kiinnittänyt huomiota uusiin oppilaitosten nimiin, joissa yhä useammin on poikettu suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että varsinkin eritasoisten ammatillisten oppilaitosten organisaatiot muuttuvat, koulut ja opistot yhtyvät ja verkostoituvat. Samalla pyritään muuttamaan oppilaitoksen ulkoista kuvaa hakemalla markkinoinnissa huomiota herättäviä ja uutta imagoa luovia nimiä ja logoja. Logon muoto ei sellaisenaan läheskään aina sovi juoksevaan tekstiin, vaan on syytä ottaa huomioon kielen normaalit kirjoitustavat ja lauserakenteet.

Myös lyhenteet on koettu ”dynaamisiksi” ja siten niiden uskotaan antavan myönteistä kuvaa. Esim. Amiedu tulee sanoista ammatti-instituutti + education. Entinen Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus on nykytietojen mukaan rekisteröidyltä nimeltään JAKK. Sen eri toimipaikat ovat nimeltään JAKK Turku ja JAKK Vaasa. Jopa oppilaitoksen oma väki joutuu ongelman eteen, kun nimeä pitäisi käyttää suomenkielisessä lauseessa. Miten sitä taivutetaan? Onko JAKK luettava kirjain kirjaimelta ja taivutettava kuten kirjainlyhenteet muutenkin, esim. JAKK:n vai onko sanottava tavu ”Jak” ja taivutettava ”Jakkin”, niin kuin nimi olisi lyhennesana?

Nimen lukutapaan eivät vaikuta isot ja pienet alkukirjaimet eivätkä välilyönnit tai tavuviivat, mutta niissä on niin paljon kirjavuutta, että nimenkäyttäjien on vaikea valita kirjoitustapaa, jos ei aina ole tilaisuutta tarkistaa sitä. Esimerkki rinnakkaisista kirjoitustavoista on Meri-Lappi Instituutti ~ Merilappi-instituutti ~ Meri-Lappi -instituutti ~ Meri-Lappi instituutti. Valitettavasti mikään näistä ei ole suositusten mukainen. Kirjoitusvaikeudet johtuvat siitä, ettei nimeä Meri-Lappi ole taivutettu genetiivissä, siis Meri-Lapin instituutti.

Nimi Savon aikuisopisto on korrekti nimi alkukirjaimia myöten, mutta kun siihen liitetään eri toimipaikkojen nimet, joita pitäisi taivuttaa, alkavat ongelmat: Savon aikuisopisto, Kuopio ja Savon aikuisopisto Varkaus sekä Savon aikuisopisto Pieksämäki.