Suomen kielen oppimiseen tarvitaan kannustusta ja tukea
Suomen kielen lautakunnan kannanotto 7.10.2024.
Suomen kielen lautakunta kiinnittää huomiota suomalaisten kieliasenteiden koventumiseen. Asenneilmapiirin merkitys ja suomen kielen monipuolisten oppimisedellytysten turvaaminen ovat esillä myös tuoreessa oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä ”Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa”.
Suomen kielen lautakunta muistuttaa, että kielten oppimista auttaa kannustus ja kieliyhteisön tuki, ei epäkohtelias tai ulossulkeva käytös. Viime aikoina on noussut esiin merkkejä suomalaisten kieliasenteiden koventumisesta. Julkisessa tilassa muita kieliä kuin suomea puhuvat saattavat saada osakseen avoimen vihamielistä tai muuten asenteellista kohtelua. Erityisesti tämä koskee palvelualan työntekijöitä.
Koventuneet kieliasenteet liittyvät usein suomen kieltä korostavaan ”maassa maan tavalla” -ajatteluun. Suomen kielen taidolle saatetaan asettaa kovat vaatimukset, eikä eri kielten käyttöä välttämättä nähdä arvokkaana. Kielellinen todellisuutemme on kuitenkin monikielinen. Näin on ollut kaikkina aikoina, mutta viime vuosikymmeninä Suomessa puhuttavien kielten ja monikielisten ihmisten määrä on kasvanut huomattavasti. Suomessa puhutaan Tilastokeskuksen mukaan yli 160:tä äidinkieltä, eivätkä väestötilastot nykyisellään edes tavoita kielten todellista määrää.
Globaalissa maailmassa suomen kielen käyttöä suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpänä yhteisenä kielenä tukee se, että pystymme kehittämään rinnakkaiseloa muiden kielten kanssa – ja antamaan halukkaille tilaisuuden oppia suomea. Suomen kielen oppimisen kynnystä voidaan madaltaa monikielisillä käytänteillä, kuten käyttämällä useampaa kieltä samassa tilanteessa. Näin tarjotaan kaikille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua.
Kielenoppimisesta luodaan usein liian yksilökeskeinen kuva. Toimivaa kielitaitoa on mahdoton saavuttaa ilman vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Kielenoppija kaipaa kunnollisia harjoitusmahdollisuuksia, joita vain suomen kieltä jo osaavat voivat tarjota. Niin kotoutumiskoulutukseen, suomen kielen opettamiseen toisena kielenä kuin työpaikoilla järjestettävään kielitukeen tarvitaan riittävät resurssit ja oppijoiden tarpeisiin joustavia ratkaisuja.
Suomenkielisen palvelun saatavuus on palveluntarjoajien vastuulla, ei yksittäisten työntekijöiden. Siitä voidaan huolehtia tarvittaessa järjestelemällä työvuoroja tiimeittäin ja tarjoamalla kieltä opetteleville tukea. Myös mobiililaitteiden ja muiden apuneuvojen käyttö voi joskus olla tarpeen. Suomessa tulee saada kattavasti palvelua suomeksi, sillä läheskään kaikki suomalaiset eivät puhu tai ymmärrä englantia – eivät myöskään monet maahanmuuttaneet. Näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota myös suomen kielen tilaa kartoittavassa selvityksessä.
Suomenkielisen palvelun syyllistävä vaatiminen yksittäiseltä asiakaspalvelijalta ei ole ratkaisu vaan yhteiskunnan jakautumista syventävä toimintatapa. Rakentava vuorovaikutus lisää kaikkien toimintamahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lisätietoa
Oikeusministeriön asettaman suomen kielen selvityshenkilön raportti:
professori Tiina Onikki-Rantajääskö
suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja
tiina.onikki@helsinki.fi
050 319 9331
professori Lari Kotilainen
suomen kielen lautakunnan jäsen
lari.kotilainen@helsinki.fi