Suomen kielen asema tieteen kielenä

Suomen kielen lautakunta otti kokouksessaan 13.12.2004 kantaa yliopistojen ja korkeakoulujen suomenkielisen kirjallisen viestinnän opetuksen vähentämisen johdosta. Se laati ja lähetti oheisen kannanoton opetusministeriön tiede- ja korkeakouluyksikölle, rehtorien neuvostolle, yliopistojen kielikeskusten johtajille sekä kaikille yliopistoille ja korkeakouluille:

Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava

Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti tutkijoiden viestintäkoulutuksesta ja suomen kielen käytöstä tieteen kielenä. Lautakunta on kuitenkin huolestunut siitä, että yliopistojen käytäntö on nykyisellään melko etäällä mietinnön painotuksista. Yliopistojen laitokset tarjoavat äidinkielisen kirjallisen viestinnän opetusta kovin vähän. Lisäksi tiedekuntien ja laitosten välillä on siinä suurta vaihtelua. Humanistisella alalla kielen ja viestinnän taitoja opetetaan perustutkinnossa kaikkiaan 15–18 opintopisteen verran; tästä on äidinkieltä 5 pistettä. Muilla aloilla opetusta on vielä vähemmän kuin humanistisilla aloilla.

Usealla alalla valtaosa tenttikirjoista ja tutkimuskirjallisuudesta on englanninkielistä, mikä ei ole omiaan tukemaan opiskelijoiden suomenkielisen viestinnän taitoa. Kirjoituskurssien ohella tulisikin huolehtia siitä, että kaikilla tieteenaloilla olisi myös käytettävissä ajantasaista suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta.

Elämme kieliyhteiskunnassa, jossa yhä useamman ammatin toimenkuvaan kuuluu tekstien laatiminen, lukeminen ja neuvotteleminen. Onkin sen vuoksi tärkeää, että kaikilla yliopistoista valmistuvilla on riittävät kielenkäyttötaidot. Yliopisto-opinnoissa tulisi harjaantua yleisten viestintätaitojen ohella myös erikoiskielten käyttöön. Tulevaisuudessa jokainen joutuu pohtimaan oman alansa suomenkielisiä termejä ja kielenkäyttötapoja. Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kannalta on tärkeää, että suomen kieltä käytetään kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Vaikka tutkimus, talous ja opetus kansainvälistyvät, edelleenkin suurin osa akateemisesti koulutetuista työskentelee ainakin osan työelämästään suomenkielisessä ympäristössä. Ei siis ole varaa tuudittautua siihen uskoon, että vain vieraiden kielten taito riittäisi. Ei myöskään ole perusteltua kuvitella, että hyvät viestintätaidot syntyisivät itsestään muiden opintojen sivutuotteena.

Lautakunta ehdottaa, että kieli- ja viestintäopintoihin sisällytettäisiin vähintään kolmen opintopisteen kirjallisen viestinnän kurssi. Lisäksi yliopistojen tulosten seurannassa tulee lukea hyväksi suomenkielinen termityö, suomenkielinen akateeminen oppimateriaali ja muu tieteellistä suomen kieltä kehittävä toiminta.