Vuoden 2022 nimilausuntoja

Kotimaisten kielten keskus suosittaa ehdotetun nimen Oikeushallinnon erityisviranomaiset – Specialmyndigheterna inom justitieförvaltningen sijaan uudelle virastolle nimeä Oikeushallinnon erityisvirasto – Specialmyndigheten inom justitieförvaltningen.

Lausunto viraston nimiehdotuksesta Oikeushallinnon erityisviranomaiset ‒ Specialmyndigheterna inom justitieförvaltningen

Oikeusministeriö pyytää lausuntoa uuden viraston nimiehdotuksesta Oikeushallinnon erityisviranomaiset ‒ Specialmyndigheterna inom justitieförvaltningen. Virasto kokoaa hallinnollisesti yhteen seuraavat oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset: Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, konkurssiasiamies, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuutettu, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, vanhusasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Viraston perustamisen tavoitteena on siirtää edellä mainittujen viranomaisten hallinnollisia tehtäviä oikeusministeriöltä uuden viraston hallintopalveluyksikköön ja näin vahvistaa viranomaisten hallinnollisia tukipalveluja. Viranomaisten asema, tehtävät ja toimivaltuudet säilyvät ennallaan, ja kukin viranomainen esiintyy jatkossakin kansalaisille erillisenä toimijana.

Suositus

Suositamme uudelle virastolle nimeä Oikeushallinnon erityisvirasto ‒ Specialmyndigheten inom justitieförvaltningen.

Perustelemme suositusta seuraavasti:

Uuteen virastoon kootaan monia tehtävänkuvaltaan erilaisia oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisia. Siksi viraston tehtävää kuvaavaa nimeä on tässä yhteydessä vaikea tai jopa mahdotonta antaa, koska siitä tulisi väistämättä joko liian pitkä tai se antaisi liian yksipuolisen kuvan viraston toiminnasta.

Nimiehdotus Oikeushallinnon erityisviranomaiset ‒ Specialmyndigheterna inom justitieförvaltningen kuvaa sitä, että uuteen virastoon kuuluu useita erillisiä viranomaisia. Suomenkielisestä nimiehdotuksesta puuttuu kuitenkin yksittäiseen valtionhallinnon toimielimeen viittaava nimen perusosa kuten virasto, keskus tai laitos, joka kertoo ongelmitta, millaisesta nimen tarkoitteesta on kyse. Nimiehdotuksen monikollinen loppuosa viranomaiset yhdistyy kielitajussa ensisijaisesti joko useaan virastoon tai virastoissa julkishallinnon tehtäviä hoitaviin virkahenkilöihin. Sama koskee ruotsinkielistä monikollista perusosaa myndigheterna. Tämä haittaa nimen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Esimerkiksi virkkeen ”Hän työskentelee Oikeushallinnon erityisviranomaisissa” pohjalta on vaikea hahmottaa, että henkilö tekee töitä usean viranomaisen sijaan yhdessä virastossa. Myös virkkeestä ”Oikeusministeriön hallinnonalan virastoja ovat muun muassa Tuomioistuinvirasto, Oikeusrekisterikeskus ja Oikeushallinnon erityisviranomaiset” on vaikea tulkita, että Oikeushallinnon erityisviranomaiset viittaa yhteen virastoon, joka kokoaa yhteen erillisiä viranomaisia.

Nimiehdotuksen termiä erityisviranomainen (specialmyndighet) on käytetty lainsäädännössä viittaamassa työneuvostoon. Lisäksi sana esiintyy Tieteen termipankin työneuvostoa ja konkurssiasiamiestä käsittelevissä termiartikkeleissa. Näissä yhteyksissä termillä tarkoitetaan ministeriön alaista, mutta toiminnassaan riippumatonta viranomaista. Uutta virastoa kuvaisi siis ilmaus oikeushallinnon erityisviranomaisten virasto. Tämä olisi kuitenkin viraston nimenä liian pitkä ja hankala. Termi erityisviranomainen ei myöskään ole suurelle yleisölle tuttu. Sen perusteella ei pysty päättelemään, millä tavalla nämä viranomaiset ovat erityisiä ja poikkeavat muista viranomaisista. Vaikka uuden viraston nimeä ei ole tarkoitus käyttää erityisviranomaisten toiminnassa asiakkaidensa kanssa, se tulee kuitenkin näkymään esimerkiksi ministeriön hallinnonalaa esittelevissä ja käsittelevissä teksteissä, kuten verkkosivuilla.

Nimen käytettävyyden takia suositamme, että termin erityisviranomainen tunnusmerkkisin osa, sana erityinen, yhdistetään sanaan virasto, joka viittaa selkeästi yhteen valtionhallinnon toimielimeen. Sana erityisvirasto ei tosin sekään kuvaa toiminnan sisältöä tarkasti, mutta se kertoo laajalle yleisölle saman verran kuin erityisviranomainenkin, ja sillä voidaan ilmaista selkeästi, että Oikeushallinnon erityisvirasto kokoaa yhteen oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisia. Myös ruotsinkielisen viraston nimen perusosana toimii paremmin yksikkömuotoinen ja yksiselitteisesti yhteen toimielimeen viittaava specialmyndigheten. Suositamme siis uudelle virastolle suomenkielistä nimeä Oikeushallinnon erityisvirasto ja ruotsinkielistä nimeä Specialmyndigheten inom justitieförvaltningen.

Kotimaisten kielten keskus suosittaa Liikenne- ja viestintäviraston verkkopalvelulle nimeä Verkkoyhteysmittari – Nätkollen. Lausunnossa korostetaan, että perustuslain 17. pykälän ja kielilain 23. pykälän perusteella valtion tarjoamalla kaksikielisellä palvelulla on oltava nimi sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomi ja ruotsi ovat molemmat kansalliskieliämme, joita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Lausunto Bittimittari.fi-palvelun ruotsinkielisestä nimestä

Liikenne- ja viestintävirasto pyytää lausuntoa Bittimittari.fi-nimisen verkkopalvelun ruotsinkielisestä nimestä. Lausuntopyynnössä tiedustellaan, tarvitseeko myös palvelun suomenkielinen nimi kääntää ruotsiksi esimerkiksi muotoon Bitmätaren.fi, vai riittääkö, että palvelun sisältö tarjotaan suomen lisäksi ruotsin kielellä.

Lausuntopyynnön mukaan Bittimittari.fi on huhtikuussa 2022 avattava verkkopalvelu, jolla voi mitata oman verkkoyhteyden nopeutta ja laatua. Mittaustulosta voi esimerkiksi verrata omaan liittymäsopimukseen, tai sen perusteella voi tarkastella, minkälainen yhteysnopeus olisi sopiva omiin käyttötarkoituksiin.

Suositus

Perustuslain 17. pykälän ja kielilain 23. pykälän perusteella valtion tarjoamalla kaksikielisellä palvelulla on oltava nimi sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomi ja ruotsi ovat molemmat kansalliskieliämme, joiden puhujia on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Nimiehdotus Bitmätaren.fi ei ole ymmärrettävyydeltään toimivin palvelun ruotsinkieliseksi nimeksi. Sama koskee suomenkielistä nimiehdotusta Bittimittari.fi. Suositamme palvelulle ruotsinkielistä nimeä Nätkollen, jonka suomenkieliseksi vastineeksi sopii Verkkoyhteysmittari.

Perustelemme suositusta seuraavasti:

Kielellinen yhdenvertaisuus

Perustuslain (17. §) mukaan Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielilain (23. §) mukaan kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä.

Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kahdesti kantaa siihen, että suomenkieliseen nimeen perustuvan lyhenteen tai oheisnimen käyttö ruotsin kielessä asettaa kansalliskieltemme puhujat epätasa-arvoiseen asemaan. Ruotsin kielessä käytetyt lyhenteet ELY-centralen (suomenkielisestä nimestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Väylä (suomenkielisestä nimestä Väylävirasto) olivat oikeusasiamiehen ratkaisujen mukaan kielilain vastaisia.

Ratkaisut ovat sovellettavissa myös verkkopalvelujen nimiin. Jos suomenkielistä nimeä käytetään ruotsin kielessä, eivät ruotsinkieliset asiakkaat saa nimen välittämänä samanlaista tietoa palvelun sisällöstä kuin suomenkieliset asiakkaat. Ratkaisussaan Lyhenne ELY-central ei ole asianmukainen (15.11.2013) oikeusasiamies toteaa, että ”Julkisen vallan tulee myös nimistökysymyksissä vaalia kielilain mukaisesti maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää omatoimisesti molempien kansalliskielten käyttämistä.”

Nimen ymmärrettävyys

Julkishallinnon nimen tärkein tehtävä on kertoa olennaista tietoa kohteestaan. Jotta julkiset palvelut olisivat saavutettavia, emme suosita julkishallinnon palvelujen nimiksi henkilönnimiä (kuten lausuntopyynnössä mainittu Mauri), puhekielisiä ilmauksia (lausuntopyynnön Biittaa) tai muita sellaisia muodosteita, jotka eivät kuvaa kohdettaan selkeästi suomeksi ja ruotsiksi.

Ruotsinkielinen nimiehdotus Bitmätaren.fi on suora käännös suunnitellusta suomenkielisestä nimestä Bittimittari.fi. Suomenkielinen nimi on napakka, mutta merkitykseltään suurelle yleisölle hämärä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan bitti tarkoittaa informaatioteoriassa ’tiedon määrän perusyksikköä’ tai tietotekniikan kielessä ’binaarinumeroa’, johon tietokoneen muisti ja siis esimerkiksi koodaus perustuu. Arkinen sana bittinikkari tarkoittaa puolestaan yleisesti tietokoneasiantuntijaa tai tietokoneharrastajaa. Sana bitti saattaa siis yhdistyä yleisesti tietotekniikkaan, mutta ei selvästi juuri verkkoyhteyteen.

Bitti-sanasta poiketen ruotsin sana bit (äännetään lyhytvokaalisena ”bit”) on selkeämmin erikoiskielen termi. Se ei viittaa bitti-sanan tapaan yleisesti tietotekniikkaan, eikä sitä ole tapana käyttää produktiivisesti johdoksissa tai yhdyssanoissa. Lisäksi nimessä Bitmätaren.fi sana bit ’bitti’ sekoittuu helposti toiseen, yleiskielessä tavalliseen bit-sanaan (äännetään pitkävokaalisena ”biit”), joka tarkoittaa ’palaa’ (esimerkiksi tårtbit ’kakunpala’). Ruotsinkielinen Bitmätaren.fi on siis merkitykseltään suomenkielistäkin nimeä hämärämpi, eikä se siksi ole luonteva palvelun ruotsinkieliseksi nimeksi.

Lisäksi haluamme korostaa, että verkossa on jo käytössä sivusto Bittimittari.com, joka niin ikään tarjoaa palvelua verkkoyhteyden nopeuden tarkistamiseen. Jos Bittimittari.com ei ole Liikenne- ja viestintäviraston Bittimittari-hankkeeseen liittyvä sivusto, kaksi samannimistä ja sisällöltään samanlaista sivustoa sekoittuvat hyvin helposti toisiinsa. Julkiset viranomaispalvelut on tärkeää pyrkiä erottamaan kaupallisista palveluista, jotta kansalaiset löytävät ongelmitta oikeat palvelut ja pystyvät hahmottamaan yhteiskunnassa toimivien tahojen asemaa ja suhteita toisiinsa.

Bitmätaren-nimen sijaan palvelun ruotsinkieliseksi nimeksi sopii ytimekäs Nätkollen. Nimen alkuosa nät viittaa internetiin ja jälkiosa kollen on sanan kontroll (’tarkastus’, ’kontrolli’) arkisempi vastine. Arkisesta sävystään huolimatta sana on vakiintunut monien ruotsinkielisten verkkopalvelujen nimiin – esimerkiksi Kassakollen ja Läkemedelskollen Ruotsissa – ja sopii siksi hyvin myös kyseessä olevan verkkopalvelun nimeen.

Palvelun suomen- ja ruotsinkielisen nimen tulisi vastata sisällöltään toisiaan, mutta niiden ei aina tarvitse olla toistensa suoria käännöksiä, jos se ei ole esimerkiksi nimen ymmärrettävyyden tai käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaista. Vaikka ruotsin kieleen suositamme nimeä Nätkollen, suomenkieliseksi nimeksi sopii parhaiten nimi Verkkoyhteysmittari, joka sisältää yleisesti käytetyn ja merkitykseltään täsmällisen sanan verkkoyhteys ’tietokoneen, mobiililaitteen tai muun päätelaitteen yhteys tietoverkkoon’.

Näillä perustein suositamme verkkopalvelulle nimeä Verkkoyhteysmittari – Nätkollen.

Jämsän kaupunki pyysi Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa nimiehdotuksesta Raitti. Nimeä on suunniteltu palvelukokonaisuudelle, jonka muodostavat samoissa tiloissa toimivat pääkirjasto, nuorisotila, yleinen kaupungin palveluihin liittyvä neuvonta ja matkailuneuvonta.

Kotimaisten kielten keskus toteaa lausunnossaan, että ehdotettu nimi Raitti sopii palvelukokonaisuuden nimen nimittäväksi eli yksilöiväksi osaksi. Ymmärrettävyyden takia nimessä on syytä olla lisäksi perusosa palvelukeskus tai palvelupiste, joka kertoo, millaiseen kohteeseen nimi viittaa. Mahdollisia nimiä ovat Jämsän palvelukeskus Raitti ~ Jämsän palvelupiste Raitti tai Palvelukeskus Raitti ~ Palvelupiste Raitti.

On kuitenkin hyvä huomata, että nimenosan Raitti taivutus voi tuottaa ongelmia. Käytettävyyden takia palvelukokonaisuuden nimen nimittäväksi osaksi voi harkita raitti-sanan sijaan taivutukseltaan helpompaa ilmausta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Raittila: Jämsän palvelukeskus Raittila ~ Jämsän palvelupiste Raittila ~ Palvelukeskus Raittila ~ Palvelupiste Raittila.

Lausunto palvelukokonaisuudelle suunnitellusta nimestä Raitti

Jämsän kaupunki pyytää Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa nimiehdotuksesta Raitti. Nimi on tulossa palvelukokonaisuudelle, jonka muodostavat samoissa tiloissa toimivat pääkirjasto, nuorisotila, yleinen kaupungin palveluihin liittyvä neuvonta ja matkailuneuvonta. Osa palveluista on sivistystoimen palveluita ja osa kaupungin yleisiä palveluita. Tilat, joihin palvelut tulevat, ovat osa ostoskeskustyyppistä liikekiinteistöä. Ne sijoittuvat liikekeskuksen keskikäytävän toiselle puolelle riviin koko käytävän matkalle.

Nimiehdotuksen on valinnut työryhmä, joka on käsitellyt kuntalaisille järjestetyn nimikilpailun aineistoa. Raitti-nimeä kilpailussa ehdottanut perustelee nimeä seuraavasti: ”Palvelukylä, kylätie, raitti, kaikki palvelut samalla raitilla.” Jämsän kaupunki kysyy, mitä nimiehdotuksen suhteen on otettava huomioon ja onko nimen käytölle jotakin estettä.

Suositus

Ehdotettu nimi Raitti sopii palvelukokonaisuuden nimen nimittäväksi eli yksilöiväksi osaksi. Ymmärrettävyyden takia nimessä on syytä olla lisäksi perusosa palvelukeskus tai palvelupiste, joka kertoo, millaiseen kohteeseen nimi viittaa. Mahdollisia nimiä ovat Jämsän palvelukeskus Raitti ~ Jämsän palvelupiste Raitti tai Palvelukeskus Raitti ~ Palvelupiste Raitti.

On kuitenkin hyvä huomata, että nimenosan Raitti taivutus voi tuottaa ongelmia. Käytettävyyden takia palvelukokonaisuuden nimen nimittäväksi osaksi voi harkita raitti-sanan sijaan taivutukseltaan helpompaa ilmausta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Raittila: Jämsän palvelukeskus Raittila ~ Jämsän palvelupiste Raittila ~ Palvelukeskus Raittila ~ Palvelupiste Raittila.

Perustelemme suositusta seuraavasti:

Julkishallinnon nimistä tulisi muodostaa hallintolain 9. pykälän mukaan mahdollisimman asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. Toimivat julkishallinnon nimet kuvaavat kohdettaan ja kertovat olennaista tietoa siitä. Niiden on hyvä erottua mahdollisuuksien mukaan kaupallisten toimijoiden nimistä. Kohdettaan kuvaavat nimet selkeyttävät ja tehostavat viestintää ja lisäävät luottamusta julkishallintoon. Usein kaikkein toimivin julkishallinnon nimi kertoo, millaisesta kohteesta on kyse ja missä se sijaitsee (esimerkiksi Jämsän lukio, Kuoreveden terveysasema, Länkipohjan urheilukenttä).

Suositamme, että kaikissa julkishallinnon nimissä käytetään perusosaa, joka tukee nimen ymmärrettävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi oppilaitoksen nimen on hyvä sisältää sana koulu, sairaalan nimen sana sairaala ja urheilupuiston nimen sana urheilupuisto. Erilaisten palveluiden muodostamia kokonaisuuksia ei ole julkishallinnossa yleensä ollut tapana nimetä yhdellä nimellä lukuun ottamatta terveydenhuollon palveluita ja sosiaalipalveluita, jotka on usein yhdistetty samoihin keskuksiin. Niinpä Jämsään tulevalle palveluiden kokonaisuudelle ei ole olemassa selvästi sopivaa, vakiintunutta perusosaa. Monitoimitalo käy vain silloin, kun kyse on erillisestä rakennuksesta. Tässä tapauksessa kunnan palvelut sijoittuvat kiinteistöön, jossa on myös yksityisiä palveluja.

Lausuntopyynnössä kokonaisuuteen viitataan sanalla palvelukokonaisuus. Se olisi kuitenkin nimen osana tarpeettoman abstrakti. Sitä paremmin toimivat konkreettiseen toimitilaan viittaavat sanat palvelukeskus ja palvelupiste. Palvelukeskuksella on yleiskielessä kaksi päämerkitystä, joista ensimmäinen tarkoittaa sosiaalipalvelujen keskusta, jossa on kokoontumis-, harrastus-, hoito- ynnä muita tiloja. Toinen tarkoittaa organisaatiota, joka hoitaa keskitetysti useiden toimijoiden hallinnollisia, taloudellisia, teknisiä ynnä muita tehtäviä. Tässä yhteydessä palvelukeskuksen merkitys olisi hieman näistä molemmista poikkeava, mutta yhdyssanan eri osien merkitysten pohjalta kuitenkin luonteva. Palvelukeskuksella viitattaisiin kuntalaisille tarkoitettujen erilaisten palvelujen keskitettyihin toimitiloihin, joihin kuuluu myös kokoontumis- ja harrastustiloja. Toinen vaihtoehto nimen perusosaksi on merkitykseltään vakiintuneempi palvelupiste ’palvelujen saantipaikka’. Voi kuitenkin pohtia, kuinka laajaan tilojen kokonaisuuteen palvelupisteen voi kielitajussa mieltää viittaavan, kun geometrisellä pisteen käsitteellä on vain paikka, mutta ei ulottuvuutta. Palvelupiste voi tuntua liian suppealta käsitteeltä kattamaan niin kirjaston, nuorisotilan kuin muitakin tiloja.

Yleensä hallinnon nimiin suositetaan määriteosaksi joko sijaintipaikan nimeä tai kohteen sisällöstä kertovaa ja sisältöä rajaavaa sanaa. Jämsän palvelukokonaisuuteen on kuitenkin tulossa niin erilaisia palveluita, että tarpeeksi kattavaa, mutta kunnan muista palveluista riittävän erottuvaa määriteosaa on hyvin vaikea löytää. Siksi palvelukokonaisuuden nimeen voidaan kuvaavan määriteosan lisäksi tai sijaan ottaa nimittävä osa, joka ei suoraan kerro kohteestaan. Ehdotettu Raitti on tällainen.

Raitti on alkujaan murteellinen sana, joka tarkoittaa kylän poikki kulkevaa tietä. Sana kuuluu Suomen länsimurteisiin, ja Suomen murteiden sana-arkiston mukaan se on käytössä myös Jämsässä. Nimikilpailussa ehdotetun Raitti-nimen inspiraationa on todennäköisesti toiminut toimitilojen sijoittuminen riviin sekä liikekeskuksen käytävän että Jämsän Keskuskadun varrelle. Ehdotus kuvaakin hyvin tilojen sijoittumista ympäristöönsä. Raitti – erityisesti ilman erillistä kohteeseen viittaavaa perusosaa – voi kuitenkin olla merkitykseltään harhaanjohtava, koska sanan viittauskohteena on yleiskielessä nimenomaan kulkuväylä eikä palvelukokonaisuus toimitiloineen. Kuulija ajattelee siis helposti, että kyse on tiestä tai vähintäänkin kohteesta, jossa on jonkinlainen keskuskatu.

Suomenkielistä nimeä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös nimen taivutukseen tekstissä ja puheessa. Nimen Raitti taivutus voi herättää kysymyksiä ja ongelmia. Nimi osallistuu sanan raitti tapaan astevaihteluun: Raitti : Raitin. Sana raitti taipuu ulkopaikallissijoissa raitilla, mutta kun halutaan ilmaista, että ollaan rakennuksen sisällä, käytetään suomen kielessä sisäpaikallissijaa. Sanotaan esimerkiksi, että ollaan talossa tai salissa. Kun ollaan palvelukokonaisuuden toimitiloissa, olisi ehkä luontevampaa ilmaista olevansa Raitissa, mutta toisaalta moni taivuttanee kielitajun ja sanan mallin mukaan Raitilla. Taivutukseen liittyviltä ongelmilta voidaan välttyä, jos nimittäväksi osaksi valitaan Raitin sijaan ilmaus, jonka taivutus on yksiselitteinen. Jos raittisymboliikasta halutaan pitää kiinni, tällainen nimenosa voisi olla esimerkiksi Raittila : Raittilassa. Talonnimissä tyypillinen la-johdin parantaisi myös nimen ymmärrettävyyttä, sillä se viittaa kulkuväylän sijaan rakennukseen.

Palvelukokonaisuuden yksittäisistä palveluista on hyvä käyttää tarvittaessa kuvaavia nimiä, kuten Jämsän pääkirjasto, Jämsän nuorisotila, Jämsän kaupungin neuvonta sekä Himoksen ja Jämsän matkailuneuvonta ~ Himoksen–Jämsän matkailuneuvonta. Kannattaa kiinnittää huomiota matkailuneuvonnan nimen oikeinkirjoitukseen: osapuolia ilmaistaan joko ajatusviivalla (pitkä viiva) tai helppokäyttöisemmin ja-sanalla. Molemmat osapuolina olevista nimistä taipuvat.

Jämsän kaupunki pyysi Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa virastotalolle suunnitellusta nimiehdotuksesta Koskelo. Rakennus on entinen Jämsänkosken kaupungintalo, ja sitä on viime vuosina kutsuttu Kenraalintien virastotaloksi osoitteensa mukaan.

Kotimaisten kielten keskus suosittaa lausunnossaan, että virastotalosta käytetään jatkossakin sen sijainnin kertovaa ja talon käyttötarkoitusta kuvaavaa nimeä Kenraalintien virastotalo. Myös Kenraalintien toimistotalo on mahdollinen, jos yksityisten toimijoiden osuus rakennuksessa on suurempi kuin julkisten.

Kotimaisten kielten keskus ei pidä tarkoituksenmukaisena, että julkishallinnon toimintoihin käytettävälle rakennukselle otetaan käyttöön nimi, 1) josta ei pysty päättelemään, että nimi viittaa rakennukseen, 2) joka ei kerro, minkä tyyppisiä palveluita taloon on sijoitettu, ja 3) joka sekoittuu helposti kaupallisiin nimiin.

Lausunto rakennukselle suunnitellusta nimestä Koskelo

Jämsän kaupunki pyytää Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa nimikilpailulla saadusta nimiehdotuksesta Koskelo. Nimi on tulossa toimistorakennukselle, jossa toimivat Jämsän kaupungin elinvoimapalvelut (muun muassa tonttipalvelut, tilapalvelut, kaavoitus ja karttapalvelut) ja talouspalvelut. Samassa rakennuksessa toimivat myös Fimlab-laboratorio ja Jämsänkosken kuntoutus oy, jotka eivät ole Jämsän kaupungin hallinnoimia palveluita. Rakennus on entinen Jämsänkosken kaupungintalo, ja sitä on viime vuosina kutsuttu Kenraalintien virastotaloksi osoitteensa mukaan.

Suositus

Kotimaisten kielten keskus suosittaa, että virastotalosta käytetään jatkossakin sen sijainnin kertovaa ja talon käyttötarkoitusta kuvaavaa nimeä Kenraalintien virastotalo. Myös Kenraalintien toimistotalo on mahdollinen, jos yksityisten toimijoiden osuus rakennuksessa on suurempi kuin julkisten.

Emme pidä tarkoituksenmukaisena, että julkishallinnon toimintoihin käytettävälle rakennukselle otetaan käyttöön nimi, 1) josta ei pysty päättelemään, että nimi viittaa rakennukseen, 2) joka ei kerro, minkä tyyppisiä palveluita taloon on sijoitettu ja 3) joka sekoittuu helposti kaupallisiin nimiin.

Jos nimi Koskelo suosituksestamme huolimatta otetaan käyttöön, on nimessä ymmärrettävyyden ja käytettävyyden takia hyvä olla perusosa talo tai virastotalo, joka kertoo, millaiseen kohteeseen nimi viittaa: Koskelotalo, Virastotalo Koskelo.

Perustelemme suositusta seuraavasti:

Julkishallinnon nimistä tulisi muodostaa hallintolain 9. pykälän mukaan mahdollisimman asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. Toimivat julkishallinnon nimet kuvaavat kohdettaan ja kertovat olennaista tietoa siitä. Niiden on hyvä erottua mahdollisuuksien mukaan kaupallisten toimijoiden nimistä. Kohdettaan kuvaavat nimet selkeyttävät ja tehostavat viestintää ja lisäävät luottamusta julkishallintoon. Usein kaikkein toimivin julkishallinnon nimi kertoo, millaisesta kohteesta on kyse ja missä se sijaitsee (esimerkiksi Jämsän lukio, Kuoreveden terveysasema, Länkipohjan urheilukenttä).

Suositamme, että kaikissa julkishallinnon nimissä käytetään perusosaa, joka tukee nimen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi oppilaitoksen nimen on hyvä sisältää sana koulu, sairaalan nimen sana sairaala ja urheilupuiston nimen sana urheilupuisto.

Rakennus, jonka nimestä lausuntoa pyydetään, on toimistorakennus, jossa sijaitsee kaupungin palveluja, ulkoistettu terveydenhuollon laboratorio ja yksityinen yritys. Lausuntopyynnön perusteella vaikuttaa siltä, että suuri osa rakennuksen pinta-alasta on julkisten palvelujen käytössä. Siksi taloa voi kutsua perustellusti virastotaloksi, vaikka siellä on myös joitakin kaupallisia toimijoita. Jos virastotalon kuitenkin koetaan rajaavan yksityiset palvelut nimen ulkopuolelle, myös merkitykseltään laajempi toimistotalo on mahdollinen.

Koskelon kaltaiset nimet, jotka eivät ensikuulemalta kerro mitään kohteestaan, ovat tyypillisiä muun muassa yksityisten kauppakeskusten niminä. Tällaiset nimet ovat viime aikoina yleistyneet myös julkishallinnossa rakennusten niminä. Erityisesti monitoimitalojen tai palvelupisteiden nimet saattavat olla tällaisia silloin, kun rakennus sisältää monia, keskenään erityyppisiä kuntalaisille suunnattuja palveluita. Samassa rakennuksessa voi olla esimerkiksi koulu, kirjasto, muita kulttuuripalveluita ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tällaisissa tapauksissa rakennuksessa tarjottavia palveluita kuvaavasta nimestä tulee helposti joko liian pitkä tai yksipuolinen. Silloin kun palveluita kuvaava nimi ei ole ollut mahdollinen, emme kuitenkaan ole ensisijaisesti suosittaneet käyttöön Koskelon kaltaisia nimiä, jotka eivät anna kohteestaan mitään tietoa. Sen sijaan olemme suosittaneet nimiä, jotka ilmaisevat rakennuksen sijainnin ja kertovat palveluiden moninaisuudesta (esimerkiksi Siuntion monitoimitalo ~ Siuntion monitoimikeskus).

Lausunnon kohteena olevalla rakennuksella on jo käytössä nimi Kenraalintien virastotalo, jossa määriteosa Kenraalintie on rakennuksen osoitteena toimivan tien nimi. Tämä nimi täyttää hyvin ne edellä mainitut kriteerit, joita toimivalta julkishallinnon nimeltä edellytetään. Siksi nimen Koskelo käyttöönotto ei näkemyksemme mukaan ole tarpeen. Nimeä perustellaan sanan koskelo yhteydellä Jämsänkosken epäviralliseen nimeen Koski, mutta rakennuksen nimenä se on huomattavasti epäinformatiivisempi kuin Kenraalintien virastotalo. Kenraalintien virastotalo saatetaan hahmottaa nimen sijaan kuvaavaksi nimitykseksi, mutta julkishallinnossa juuri kuvaava nimitys yksilöi usein parhaiten kohteensa.

Kehotammekin pohtimaan, kuinka tarpeellista asiakkaille ja työntekijöille on, että julkishallinnon rakennuksella on erillinen erisnimi. Usein riittää, että kerrotaan tietyn kohteen tai palvelun osoite. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Hakaniemenranta 6. Samassa virastotalossa on monia muitakin julkishallinnon toimijoita, mutta rakennukselle ei tarvita erillistä nimeä. Tarvittaessa voidaan puhua Hakaniemenrannan virastotalosta, joka kertoo kuulijalle olennaista tietoa kohteestaan.

Nimikilpailujen järjestämisestä voi lukea Hyvän nimistön oppaan ohjeesta Nimikilpailut: