Lausunto luonnoksesta julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto 6.5.2022.

Kotimaisten kielten keskus on 6. toukokuuta 2022 antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) pitää hyvänä, että kokonaisuudessa on monelta osin otettu huomioon kieli. Kotus nostaa yleisinä ja koko esitystä koskevina huomioina esille erityisesti 3 asiaa:

1. Kaikki hallintolain kielipykälän vaatimukset on mainittava ja muistettava kehittämistyössä sekä tavoitteiden asettelussa.

Hallintolaissa (9. §) hyvän kielenkäytön vaatimus on kolmiosainen: vaaditaan asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kaikilla näillä vaatimuksille on oma sisältönsä ja merkityksensä, ja ne kaikki olisi myös mainittava sääntelykokonaisuuden niissä osissa, joissa käsitellään kielen laatua. Nyt ymmärrettävyyden rinnalla mainitaan toisinaan selkeys, mutta asiallisuutta ei kertaakaan. Asiallisuus viittaa kielen sävyyn, ja se on päätösten ja niiden perustelujen ilmaisemisessa tutkitusti yhtä tärkeää kuin selkeys ja ymmärrettävyys. Hallintolain kielipykälän muotoilu ilmentää teoreettisesti pätevää kielikäsitystä, ja sitä on syytä seurata.

2. Automatisoidun kommunikoinnin sekä automaatisessa päätöksenteossa käytettyjen ja siinä syntyvien tekstien kehittämisessä tarvitaan kielen asiantuntijoita

Erilainen automatisaatio on monella tapaa kommunikaation ja kielenkäytön kysymys. Esimerkiksi viranomaisten neuvonta- ja palvelutoiminnan kehittämiseen on siksi valjastettava riittävä määrä kielen, kielenhuollon ja kieliteknologian asiantuntijoita. Automatisaatiossa käytetään myös valmiita tekstejä ja tekstikatkelmia, niin sanottuja fraaseja. Tarvitaan kielen, kielenhuollon ja kieliteknologian asiantuntijoita, että niiden pohjalta syntyy asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstikokonaisuuksia. Tämä on otettava myös kustannuksissa huomioon.

3. Lakipykälät eivät saa olla vaikeaselkoisia

Ehdotetut lakipykälät ovat nykyisessä muodossaan monella tapaa kieliasultaan hankalia. Säädöskielen vaikeaselkoisuus on ongelma itsessään. Lisäksi ongelma kertautuu, koska lakitekstiä siirretään usein sellaisenaan hallinnon teksteihin ja asiakasteksteihin. Jo pelkästään hallinnon sujuvuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi lakipykälien kieliasuun kannattaa kiinnittää huomiota.