Siirry sisältöön

Litteraatiot, sisällysluettelot, asiakortisto

Vuosina 1963–1976 arkiston äänitteistä laadittiin sisällysluetteloja ja asiakortistoa. Noin 20 prosenttia äänitteiden sisällöstä on luetteloitu. 1960-luvulta lähtien nauhoitteita on myös litteroitu eli siirretty kirjainasuun. Käsinkirjoitettuja litterointeja on valmiina arviolta 1 000 tunnista. Kerääjien nauhoitteista tekemät keruukertomukset, litteraatiot ja sisällysluettelot on digitoitu.

Arkiston ainesta on julkaistu vuosina 1976–2000 Kotuksen Suomen kielen näytteitä -sarjassa 50 vihkoa, jotka kukin sisältävät puolikarkealla tarkekirjoituksella tehdyt kahden tunnin litteroinnit. Julkaisut edustavat tasaisesti eri murrealueita. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 15-osaiseksi ehtinyt sarja Kotiseudun murrekirjoja koostuu enimmäkseen nauhoitearkiston aineksesta.

Arkiston valokuvakokoelma, joka käsittää noin 7 000 valokuvaa kielenoppaista ja haastattelutilanteista, on siirretty Museoviraston kuva-arkistoon.

Äänitteiden jatkojalostus

Äänitteiden käyttökelpoisuuden ehtona on yleensä niiden litterointi eli kirjoittaminen tekstiksi. Työ on hidasta, mutta julkaisemattomia litterointeja on nauhoitearkistossa melkoinen määrä. Julkaistuja litterointeja on eri murrekirjoissa ja kielentutkijoiden tarpeisiin toimitetuissa osa-aineistoissa.

Tällaisia aineistoja voi myös (osin luvanvaraisesti) käyttää Kielipankin käyttöliittymissä, joissa voi tehdä hakuja ja tarkastella puhetta ja litteraatiota samanaikaisesti:

  • Sarja Suomen kielen näytteitä. Sisältää litteroinnin lisäksi hakuja helpottavat yleiskieliset sananmuodot.
  • Lauseopin arkistonmurrekorpus, joka on tulosta Kotimaisten kielten keskuksen ja Turun yliopiston yhteishankkeessa. Tämä aineisto on myös analysoitu hakuja varten kieliopillisesti.
  • Murteenseuruuaineisto.

Murteiden kerääjät ovat kuvanneet työtään keruukertomuksissa. Osa  äänitteistä sisältää vastaavat sisällysluettelot eli tarkat kuvaukset puheen aiheista.

Kirjallisuutta

Puhutun kielen aineistoja käsittelevää kirjallisuutta.

Keresztes, László 1983: Magyar anyag Helsinkiben a finn hangarchivumban. – Árpád Sebestyén (toim.), Magyar nyelvjárások XXV. A Kossuth Lajos tudományegyetem magyar nyelvtudományi intézetének évkönyve, s. 121–126. Debrecen.

Lyytikäinen, Erkki 1979: Suomen kielen nauhoitearkisto 20-vuotias. – Yliopisto, Helsingin yliopiston tiedotuslehti, vsk. 4 (27) n:o 11, s. 3–5. Helsinki.

Lyytikäinen, Erkki 1982: Nauhoitusmatkalla Ruijassa. – Pekka Laaksonen & Pertti Virtaranta (toim.), Ulkosuomalaisia, s. 151–165. (Kalevalaseuran vuosikirja 62.) Helsinki.

Lyytikäinen, Erkki 1984: Suomen kielen nauhoitearkiston neljännesvuosisata.  – Virittäjä 4/1984, s. 448–457.

Lyytikäinen, Erkki 1984–1985: A Finn Nyelv Hangarchivuma. – Árpád Sebestyén (toim.), Magyar nyelvjárások XXVI–XXVII. A debreceni Kossuth Lajos tudományegyetem magyar nyelvtudományi intézetének évkönyve. Debrecen.

Lyytikäinen, Erkki 2003: Vuosisadanvaihteen ruijansuomalaisia. – Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila & Ulla Piela (toim.), Tutkijat kentällä, s. 237–245. (Kalevalaseuran vuosikirja 82.) Helsinki.

Lyytikäinen, Erkki – Yli-Paavola, Jaakko 2010: Suomen kielen nauhoitearkisto 50-vuotias. – Virittäjä 3/2010, s. 411–419.

Lyytikäinen, Erkki 2018: Mies ja haave: Suomen kielen nauhoitearkisto. ─ Marja Torikka & Jaakko Yli-Paavola (toim.), Täyttä työtä. Akateemikko Pertti Virtarannan satavuotismuisto. Karjalan Sivistysseura. Helsinki.

Mustajoki, Heidi 2008: Kotus digitoi Setälän arkiston parlogrammeja. – Arkistoviesti 3/2008, s. 38. Arkistolaitos: Helsinki.

Paavola, Arja 2000: Suomalaiset haluavat tietää äidinkielestään. [Erkki Lyytikäisen haastattelu.] – Acatiimi 10/00.

Raevaara, Liisa 2014: Videoitujen ja äänitettyjen keskusteluaineistojen jatkokäyttö, lupakäytänteet ja  arkistointi. – Antti Ketola & Raimo Lahti (toim.) Ihmistieteellisten tutkimusaineistojen jatkokäyttö ja tietosuoja, s. 158–165. Helsingin yliopisto: Helsinki.

Rekunen, Jorma 1981: Nauhurit ja haastattelutekniikka. – Dokumentointi museotyön osana, s. 53–56. (Satakunnan museon julkaisuja 1.) [Moniste.]

Rekunen, Jorma – Yli-Paavola, Jaakko 1965: The Finnish Language Tape Archives. – Pertti Virtaranta, Terho Itkonen & Pentti Soutkari (toim.), Castrenianum: the centre of research into Finnish and its related languages, s. 41–46. Helsinki.

Rekunen, Jorma – Yli-Paavola, Jaakko 1975: Suomen kielen nauhoitearkisto. – Eila Hämäläinen & Kaisu Juusela (toim.), Castrenianum: suomen ja sen sukukielten tutkimuskeskus, s. 61–70. (Castrenianumin toimitteita 10.) Helsinki.

Rekunen, Jorma – Yli-Paavola, Jaakko 1975: Das Tonbandarchiv der finnischen Sprache. – Eila Hämäläinen & Kaisu Juusela (toim.), Castrenianum: Forschungszentrum für Fennistik und Finnougristik, s. 67–77. (Castrenianumin toimitteita 11.) Helsinki.

Siiroinen, Mari 2010: Aikamatkoja ja nykypäivää äänitallenteiden maailmassa. Suomen kielen nauhoitearkiston 50-vuotisjuhlavuoden satoa. – Virittäjä 3/2010, s. 420–422.

Soutkari, Pentti1964: Murteennauhoittajien koulutusta kesäyliopistoissa 1962–1964. – Virittäjä 68, s. 366–371.

Suomen kielen nauhoitearkisto (SKNA). – Nordisk Folkedigtning og Folkemusik: inventering af originalmateriale i nordiske institutioner, s. 175–177. (NIF Publications No. 1.) København, 1972.

Suomen kielen nauhoitearkisto (SKNA). – A Guide to Nordic Tradition Archives, s. 55–58. (NIF Publications No. 7.) Turku, 1978.

Suomen kielen nauhoitearkiston toiminta. [Monistettu vuosikertomus v. 1959–1964, painettu v. 1965–1982.]

Suutari, Toni 2007: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen saamelaisaineistot. – Marko Jouste (toim.), Kohtaaminen – Gávnnadeapmi. Seminaarikirja suomalaisten äänitearkistojen saamelaisaineistoista, keräyksestä ja käytöstä, s. 46–55. Inari, 2007.

Suutari, Toni 2008: Suomen kielen nauhoitearkiston Luoteis-Venäjältä kerätyt äänitteet. – Musiikin suunta. Vienan meren rannikoiden musiikkikulttuurit 3–4/2008, s. 99–102. Suomen etnomusikologinen seura: Helsinki.

Suutari, Toni 2009: Menneisyyden äänet kuultaviksi. – Akti 1/2009, s. 9. Arkistolaitos: Helsinki.

Suutari, Toni 2009: Ljud ur det förflutna kan åter avlyssnas. – Nordisk Arkivnyt 3/2009, s. 162–163. Þjóðskjalasafn Íslands: Reykjavík.

Suutari, Toni 2010: Suomen kielen nauhoitearkisto – vireä viisikymppinen. – Virittäjä 3/2010, s. 423–426.

Suutari, Toni 2016: Kohti avoimia ja osallistavia aineistopalveluja. – Kielikello. 2 /2016, s. 4–6. Helsinki.

Syväjärvi, Jouko 2009: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus). Nimiarkisto ja Suomen kielen nauhoitearkisto. – Sukuri. Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti 3/2009, s. 14–15, 20. Vantaa.

Virtaranta, Pertti 1956: Suomen murteiden tallentamisesta uusin teknillisin apukeinoin. – Virittäjä 60, s. 146–153.

Virtaranta, Pertti 1959: Suomen kielen tutkimuksen näköaloja. – Virittäjä 63, s. 441–451.

Virtaranta, Pertti 1963: Über die Sicherstellung von Sprachmaterial aus dem Finnischen und den verwandten Sprachen in jüngster Zeit. – Gyula Ortutay (toim.), Congressus internationalis fenno-ugristarum Budapestini habitus 20–24. IX. 1960, s. 295–304. Budapest.

Virtaranta, Pertti 1966: Suomen kielen ja sen sukukielten kielenainesten sodanjälkeisestä tallennustyöstä Suomessa. – Virittäjä 70, s. 180–188.

Virtaranta, Pertti 1968: Über das Sammeln von finnischem und finnisch-ugrischem Sprachgut in Finnland nach dem Zweiten Weltkrieg. – Congressus secundus internationalis fenno-ugristarum Helsingiae habitus 23.–28.VIII 1965, Pars I, s. 575–586. Helsinki.

Virtaranta, Pertti 1970: Tendances récentes et situation actuelle de la finnistique. – Études finno-ougriennes V, s. 119–128. Paris.

Virtaranta, Pertti 1973: Kirjailijanauhoituksista Suomessa yhden esimerkin valossa. – Finsk-ugriska småskrifter utgivna av Seminariet för finsk-ugriska språk vid Lunds universitet 2, s. 20–28. Lund.

Virtaranta, Pertti 1981: Das finnische Tonbandarchiv – Geschichte und Gegenwart. – Heikki Leskinen (toim.), Heutige Wege der finnischen Dialektologie, s. 175–189. (Studia Fennica 24.) Helsinki.

Virtaranta, Pertti 1983: Erään tutkimusmatkan kuvaus. - Juhlakirja Erkki Ala-Könnin 70-vuotispäiväksi 2. 2. 1981, s. 139–174. (Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu 10.) Vammala.

Yli-Luukko, Eeva 2010: Hämäläisten laulu – puheen melodinen jaksottaminen. Intonaationtutkimusta 50-vuotiaassa Suomen kielen nauhoitearkistossa. – Virittäjä 3/2010, s. 396–409.

Yli-Paavola, Jaakko1970: Vuosikymmen kielennauhoitusta. Suomen kielen nauhoitearkiston toimintaa v. 1959–1968. (Tietolipas 60.) Vammala.

Yli-Paavola, Jaakko 1980: Murteennauhoittajan keruukertomus. – Pekka Laaksonen (toim.), Kertojat ja kuulijat, , s. 207–210. (Kalevalaseuran vuosikirja 60.) Helsinki.

Yli-Paavola, Jaakko 1982: Kiveliöitten kansaa kuulemassa. – Pekka Laaksonen & Pertti Virtaranta (toim.), Ulkosuomalaisia, s. 166–174. (Kalevalaseuran vuosikirja 62.) Helsinki.

Yli-Paavola, Jaakko 1984a: Suomen kielen nauhoitearkisto 25-vuotias. – Korkeakoulutieto 3/1984, s. 34–36. Helsinki.

Yli-Paavola, Jaakko 1984b: Suomen kielen nauhoitearkisto – tietolähde myös historian tutkijoille. – Arkistotiedote 2/1984, s. 7–10. Helsinki.

Äänitearkistokomitean mietintö. (Komiteanmietintö 1970: B 20.) Helsinki.

Jaa