Siirry sisältöön

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmissa on kielitieteellisen aineksen ohella moninaisia kulttuurihistoriallisia nauhoitteita: kirjailijahaastatteluja, tutkijain muistelmia, nauhoitettuja yliopiston tapahtumia, tallenteita kielentutkimuksen alaan kuuluvista radio-ohjelmista ja niin edelleen. Nauhoituksia on tehty 1960-luvun alusta lähtien ja aineistoa on yli 3 100 tuntia.

Kirjailijahaastatteluja on tuotettu ja säilytetty SKNA:n, Helsingin yliopiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) yhteistyössä. Haastatelluista mainittakoon muun muassa Ilmari KiantoaVäinö LinnaaVeijo MertaKalle PäätaloaF. E. Sillanpäätä ja Mika Waltaria koskevat haastattelut. Haastatteluihin on mahdollista tutustua SKS:n arkistossa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

SKNA:ssa on niin ikään tutkijoita koskevia haastatteluja, kuten Paul AristeaHans FrommiaErkki ItkostaTerho ItkostaLauri KettustaViljo NissilääLauri PostiaE. N. Setälää sekä arkiston perustanutta Pertti Virtarantaa koskevat haastattelut.

SKNA:ssa on myös Tauno Kuusimäen keräämä 80 tunnin jääkäriperinnekokoelma. Haastattelut on tehty 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla. Materiaali on avattu tutkimuskäyttöön 25.2.2015.

Arkistossa on myös runsaasti haastatteluaineistoa porotaloudesta. Poromiehet kertovat -hankkeessa kerättiin vuosina 2009–2011 Kordelinin säätiön rahoituksella haastatteluaineistoa poroelinkei­non nykytilasta (33 haastattelua, n. 70 tuntia). Hankkeessa olivat mukana J. Juhani Kortesalmi ja Matti Särkelä (Paliskuntain yhdistys) sekä Toni Suutari (Koti­maisten kielten keskus).

Poromiehet kertovat -hanke oli jatkoa vanhojen, koneellistumista edeltävän ajan muistavien poromiesten haastatteluille, joita tehtiin yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa vuo­sina 2006–2008 (37 haastattelua, n. 66 tuntia). Näiden hankkeiden aineistot luovat jatkumoa var­haisemmille porohaastatteluille, joita on arkistoissa jo 1960-luvulta alkaen.

Porohaastattelut muo­dostavat kokonaisuuden, jonka sisältämä muistitieto kattaa yli sadan vuoden ajanjakson ja jossa haastateltujen syntymävuosi­kymmenet ulottuvat 1870-luvulta 1980-luvulle. Kulttuurihistorial­listen ja sosiologisten aiheiden lisäksi aineistot sopivat hyvin myös esimerkiksi pohjoisen Suo­men puhekielen tutkimukseen. Aineistot ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden vapaasti käytettävissä.

Jaa