Pertti Virtaranta
(20.5.1918–9.7.1997)
Pertti Virtaranta syntyi Karkussa Ylä-Satakunnassa. Hän tuli ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa suomea, sen sukukieliä ja kirjallisuutta. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1943 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1946. Vuosina 1948–1955 hän oli suomen kielen lehtorina Lundin yliopistossa Ruotsissa ja palasi Suomeen 1955 Karjalan kielen sanakirjan päätoimittajaksi (–1983 osat 1–3, aakkosväli A–N). Suomen kielen dosentiksi Virtaranta nimitettiin 1956 ja varsinaiseksi professoriksi 1959 (–1981). Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen kielen nauhoitearkisto, jonka puheenjohtajan hän toimi 1959–1983.
Virkatyönsä ohessa Virtaranta hoiti monia vaativia luottamustehtäviä, hän oli mm. Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston varadekaani 1968–69 ja dekaani 1969–75, opetusministeriön ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 1962–83 ja useiden tieteellisten seurojen ja kansalaisjärjestöjen hallitusten jäsen. Akateemikon arvo hänelle myönnettiin 1990.
Pertti Virtarannan tieteellinen toiminta suuntautui ennen kaikkea kahdelle taholle: suomen murteisiin ja karjalan kieleen. Kielitieteellisten teosten lisäksi hän julkaisi keräämiensä aineistojen pohjalta useita murrekirjoja sekä suomen että karjalan kielestä. Aineistoa hän keräsi lukuisilla nauhoitusmatkoilla eri puolilla Suomea, Ruotsia, Neuvostoliittoa (Itä-Karjalassa ja Tverin alueella) sekä suomalaisilta siirtolaisilta Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hänen toimestaan alettiin nauhoittaa myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä henkilöhaastatteluja.
Suuren yleisön tietoisuuteen Pertti Virtaranta tuli esiintyessään asiantuntijana lukuisissa radio- ja televisio-ohjelmissa.
Pertti Virtarannan työn tuloksena on Kotuksen arkistoissa hänen nauhoittamaansa aineista yhteensä runsaat 2000 tuntia ja lähes 60 000 arkistolippua. Kirjoja, joita hän julkaisi yksin tai yhdessä muiden kanssa, on viitisenkymmentä, ja valokuvia on runsaasti eri arkistoissa (ei Kotuksessa).
Pertti Virtarannan elämäntyöstä kerrottaessa ei pidä unohtaa hänen puolisoaan Helmi Virtarantaa (19.12.1919–8.9.1999), joka oli mukana kaikessa miehensä työssä: keräämässä ja nauhoittamassa murretta useimmilla matkoilla ja kirjojen teon joka vaiheessa. Hän oli taitava valokuvaaja, ja useimmat kirjoissa ja arkistoissa olevat kuvat ovat hänen ottamiaan, vaikka ne on saatettu merkitä Pertti Virtarannan nimiin. Helmi Virtaranta teki päätyönsä Karjalan kielen sanakirjan toimituksessa (1955–1982), ensin toimittajana ja sitten toimitussihteerinä.
Tiedot koonnut Marja Torikka
Pertti Virtarannan henkilöarkisto
Pertti Virtarannan henkilöarkistoon kuuluu noin 400 karttaa ja 40 hyllymetriä paperiaineistoja. Aineisto sisältää mm. Väinö Linnan haastatteluiden litterointeja, muistiinpanoja Väinö Linnan kielestä, Pertti Virtarannan puheita, esitelmiä ja kirjeenvaihtoa, materiaalia Virtarannan pitämiltä luentokursseilta ja luentomuistiinpanoja Virtarannan omilta opiskeluajoilta. Suurin osa arkiston aineistosta liittyy Virtarannan kielenkeruumatkoihin Tverissä, Vienassa, Aunuksessa ja muualla Karjalassa. Karjalaa koskevien lehtileikkeiden, muistiinpanojen, matkapäiväkirjojen ja haastattelulitterointien lisäksi kokoelmaan kuuluu myös aineistoa, jota Virtaranta on kerännyt amerikansuomalaisista, metsäsuomalaisista ja suomen murteista.
Pääosa karjalan kieltä käsittelevästä aineistosta on siirretty Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun vuonna 2016.
Väinö Linnaan liittyvää aineistoa yhteensä 1,5 hyllymetriä (koteloita 19).
- Väinö Linna - kotelot (yht. 9), rajavuodet 1947–1995. Sisältää mm. Väinö Linnan haastatteluja, kirjoituksia, lehtileikkeitä, aineistoa liittyen Tuntemattomaan sotilaaseen ja Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan (pääasiassa lehtileikkeitä).
- Keskusteluja Linnan kanssa -kotelo, rajavuodet 1973–1980. Virtaranta keskustelee Linnan kanssa.
- Kustaa Pajula ja Väinö Linna -kotelo, rajavuodet 1974–1974.Virtaranta keskustelee Kustaa Pajulan ja Väinö Linnan kanssa.
- Väinö Linnan kielen ja tyylin ainesta -kotelot (yht. 3), rajavuodet 1946–1982. Sisältää mm. laudaturtöitä/seminaariesitelmiä, Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan liittyviä kirjoituksia, Väinö Linnan kirjoituksia lehtiin (mm. Yhdyslanka, Työväen Joululehti.).
- Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” käsikirjoitus ja sen korjaukset ja ”Tuntematon sotilas” Näyttämösovitus Väinö Linnan romaanista, Oulun kaupunginteatteri 1974, rajavuodet 1974–1974.
- Väinö Linnan ja Pertti Virtarannan keskusteluja 1973–1974, litteraatiot s. 1-1157, 20.2.1973–11.3.1974 kserokopioineen, rajavuodet 1973–1974.
Henkilöihin liittyvää aineistoa yhteensä 1,5 hyllymetriä (koteloita 18 + kirja).
- Tapio Horila -kotelo, rajavuodet 1956–2000. Sisältää mm. Tapio Horilan tekstejä ja kirjeitä Virtarannalle sekä Virtarannan keskustelu Horilan kanssa 21.4.1990.
- Lennart Meri -kotelo 1985–1996. Sisältää mm. Lennart Meren haastatteluja ja Mereen liittyviä lehtileikkeitä sekä Meren puhe juhlapäivällisillä Helsingissä 16.5.1995.
- Julius Mägiste -kotelot (yht. 4), rajavuodet 1943–1994. Sisältää mm. muistiinpanoja esim. Mägisten seminaarista ja Mägisten kirjeitä Hapuliselle ja Virtarannalle. Virtarannan kirjeitä Mägikselle ja lehtisiä (mm. Eripainos Virittäjästä n:o 4, 1960: Virtaranta: Julius Mägiste 60-vuotias. Lisäksi joukossa Mägisten kirja: Separata II.
- Elämänkertoja -kotelot (yht. 2), rajavuodet 1873–1995. Sisältää elämänkertoja eri henkilöiltä mm. Julius Mägiste, Tapio Horila, Väinö Kaukonen.
- Valev Uibopuu -kotelot (yht. 2), rajavuodet 1980–1997. Sisältää mm. Uibopuun haastatteluja, Uibopuun tekstejä ja Uibopuun - kirjan esittelyjä.
- Lisäksi mm. seuraavista henkilöistä löytyy tekstejä/muistiinpanoja/haastatteluja: A.D. Kylstra, Robert Austerlitz, Paul Ariste, György Lakó, Nicholas Poppe, F.E. Sillanpää, Engelberg, Lyyli Virtanen, Ortjo Stepanov ja Adolf Turkin. Rajavuodet 1903–1997.
Inkeriin liittyvää aineistoa yhteensä 1 hyllymetri (koteloita 13 + kirja)
Sisältää mm. muistiinpanoja, Ritvalan Helka-juhlaan ja -runoihin liittyvää materiaalia, lehtileikkeitä, Lempi Sjöbergin PV:lle 16.8.1987 Gävlestä lähettämiä sananlaskuja, näytteitä Inkerin murteista, Unelma Konkan kirjoittamia sanamuistiinpanoja ja Antti Hämäläisen Inkerin muistiinpanoja. Rajavuodet 1947–1997.
Lyydiin liittyvää aineistoa yhteensä 1 hyllymetri (koteloita 10 + laatikoita 2 + käsikirjoitus)
Sisältää mm. Haljärven sanastoa (A-Ö), aineistoa liittyen Stefan Huotariseen ja Leo Huotariseen, lyydin sanastoa, lyydiläisiä tekstejä ja lyydiläisiä sananlaskuja sekä lyydin tekstien käsikirjoituksen. Lisäksi löytyy aineistoa liittyen Vepsään ja Vatjaan sekä Setumaahan. Rajavuodet: 1884–1997.
Itkuvirsiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,1 hyllymetriä (koteloita 3)
Sisältää mm. Itkuvirren nuotinnoksen ja itkuvirsi -kirjallisuutta sekä ”Suru virret suuhun tuopi” -liittyvää aineistoa. Rajavuodet: 1924–1987.
Vermlannin metsäsuomalaisiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,5 hyllymetriä (koteloita 7 + kirjekuori)
Sisältää mm. Vermlannin suomen murrekeruut ja nauhoitteet, Pertti Virtaranta suomalaismetsissä, Virtarannan muistiinpanoja, lehtileikkeitä, Vermlannin matkat ja Niittahon Jussin haastattelut. Rajavuodet: 1582–1997.
KKS, Kuhmon kulttuurikornitsaan liittyvää aineistoa yhteensä 0,3 hyllymetriä (koteloita 3)
Sisältää mm. Karjalan kielen sanakirja -arkit ja Karjalan kielen sanakirjan kirjelmiä ja aineistoa. Kuhmon kulttuurikornitsan toimintakertomuksia ja suunnitelmia vuosilta 1992–1997, lehtileikkeitä ja apurahahakemuksia sekä aineistoa liittyen Vienan runokylät -projektiin. Rajavuodet: 1968–1997.
Suomen kieleen liittyvää aineistoa yhteensä 2,1 hyllymetriä (koteloita 29 + laatikko)
Sisältää mm. esitelmiä, murreluentoja, murrekirjoja (Karku, Tampere, Viljakkala (aines ja käsikirjoitus)), Isonjaon karttaselitysten nimiä, aineistoa liittyen Murhijärveen (Kuivajärveen, Hietajärveen), Ruoveteen ja Sastamalaan sekä litteroituja tekstejä. Rajavuodet: 1877–1995.
Pitäjäkohtaisiin murremuistiinpanoihin liittyvää aineistoa yhteensä 6 hyllymetriä (koteloita 131 + kirja + laatikko)
Sisältää aineistoa eri pitäjistä Aurasta Ypäjään. Lisäksi mm. äännehistoriaan liittyvää aineistoa.
Amerikansuomeen liittyvää aineistoa yhteensä 3,5 hyllymetriä (koteloita 38 + kirjekuoria 4, kirjoja 2, laatikoita 2)
Sisältää mm. lehtiä, vastauksia kyselyihin, laud. töitä, kirjeitä, Amerikansuomen projektiin liittyvää aineistoa, sanakirjan henkilöhakemisto, Fingliskan sanakirja (A-Ö), lehtileikkeitä, Amerikan karttoja sekä PV:n esitelmiä ja artikkeleita amerikansuomesta. Rajavuodet: 1880–1996.
Muistiinpanoihin liittyvää aineistoa yhteensä 3,5 hyllymetriä (koteloita 41)
Sisältää mm. muistiinpanoja 1960–1970-luvuilta ja matkoilta vuosilta 1957–1996. Rajavuodet: 1957–1996.
Matkapäiväkirjoihin liittyvää aineistoa yhteensä 0,9 hyllymetriä (koteloita 11)
Sisältää pääasiassa matkapäiväkirjoja. Rajavuodet: 1938–1985.
Karjala-aineistoon liittyvää aineistoa yhteensä 0,9 hyllymetri (koteloita 13)
Sisältää mm. matkapäiväkirjoja liittyen Tver-Karjalaan, Karjalan matka 11.–24.8.1987 ja 19.–30.7.1988 sekä Pertti Virtarannan tekstejä liittyen Karjalaan. Rajavuodet: 1823–1996.
Matkoihin, konferensseihin liittyvää aineistoa yhteensä 1,2 hyllymetriä (koteloita 16)
Sisältää mm. Petroskoin matka 13.–26.5.1959, Upsalan symposiumi 6.-9.6.1977, Lehtorikokous Hanasaaressa 1.-3.9.1979, FU-kongressi Turku 20.–27.8.1980, Reykjavikin konferenssi 18.–20.9.1981, Madridin vierailu 3.-10.3.1983, Syktyskar 24.–30.7.1985, Englanti 10.–29.4.1986, Uumajan yliopiston promootio 9.-11–10.1987, Joensuun promootio 1989 Tukholma 1990, FU-kongressi Jyväskylä 10.15.8.1995 sekä Vanhan kirjallisuuden päivät. Rajavuodet: 1957–1995.
Kirjeisiin ja kirjeenvaihtoon liittyvää aineistoa yhteensä 3,5 hyllymetriä (koteloita 47)
Sisältää mm. Pertti Virtarannan kirjeitä vuosilta 1941–1997 ja kirjeenvaihtoa vuosilta 1938–1975. Rajavuodet: 1938–1997.
UKANiin ja Lundiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,8 hyllymetriä (koteloita 10)
Sisältää mm. UKANin asiakirjoja, UKANin aikaista kirjeenvaihtoa ja Lundin yliopiston asioita. Rajavuodet: 1876–1997.
Personaliaan liittyvää aineistoa yhteensä 1,2 hyllymetriä (koteloita 10 + kirjoja 13)
Sisältää mm. Personalia (A-Ö) ja lehtileikkeitä. Rajavuodet: 1958–1977.
Päivyreihin ja päiväkirjoihin liittyvää aineistoa yhteensä 0,6 hyllymetriä (koteloita 1 + laatikoita 3 + kirjoja 24)
Sisältää päivyreitä vuosilta 1949–1971 sekä päiväkirjoja vuosilta 1941 ja 1972–1995. Rajavuodet: 1941–1995.
Variaan liittyvää aineistoa yhteensä 2 hyllymetriä (kirjoja 14)
Sisältää mm. Varia vuosilta 1946–1973 ja lehtileikkeitä vuosilta 1948–1993. Rajavuodet: 1946–1993.
Laatikoita 8, yhteensä 1,5 hyllymetriä
Sisältävät mm. kirjallisuutta, postimerkkejä, Suomen murresanoja, Karjalan äänne- ja muoto-opin aineista ja Inkeriläisiä sananlaskuja.
Sekalaista-aineistoon liittyvää yhteensä 3 hyllymetriä (koteloita 39 + kirjekuoria 2)
Sisältää mm. talteen otettuja lehtiä, murrenäytteitä sekä Pertti Virtarannan tekstejä. Rajavuodet: 1800–1997.
Esitelmiin, puheisiin ja seminaaritöihin liittyvää aineistoa yhteensä 1 hyllymetri (koteloita 14)
Sisältää mm. aineistoa sanojen merkityksistä, esitelmiä ja puheita, seminaariesitelmiä, harjoitusaineita, tutkimuksia koloratiivirakenteesta, artikkeleita ja arvosteluja PV:n kirjoista. Rajavuodet: 1959–1992.
PV-aineistoon, lehtileikkeisiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,8 hyllymetriä (koteloita 6 + kirjekuori + laatikoita 3)
Sisältää mm. PV:n biografiaa ja bibliografiaa, lehtileikkeitä, onnitteluja ja joulukortteja sekä mitaleita ja kunniamerkkejä. Rajavuodet: 1938–1995.
Rullia 5, yhteensä 1 hyllymetri
Sisältävät julisteita ja karttoja.
17 kansiota (huom. sijaitsevat hieman erillään muusta aineistosta)
Sisältävät karttoja ja levikkikarttoja.
Lisätietoa
Pertti Virtarannan aineistoista
Tietoa Pertti Virtarannan arkiston aineistoista
Aineistot on järjestänyt Katarina Kapiainen kesällä 2012.
Päiväkirjat ja kalenterit
Virtarannan henkilöarkistossa on kaksi lipasta ja yksi pahvilaatikollinen Pertti Virtarannan kalentereita vuosilta 1949 ja 1952–1971. Näiden lisäksi kokoelmaan kuuluu 36 kansiollista A5-kokoisia vihkoja (204 kpl), jotka sisältävät muistiinpanoja matkoilta vuosina 1957–1996. Vihkoissa on mm. lehtileikkeitä, museoiden esitteitä sekä merkintöjä haastatelluista henkilöistä, puheluista ja sanaston keruupaikasta ja -ajasta. Matkamuistiinpanoista erillään on lisäksi 9 kotelollista matkapäiväkirjoja.
Väinö Linnaan liittyvä aineisto
Väinö Linnaan liittyvät aineistot sisältävät mm. Virtarannan ja Väinö Linnan keskusteluiden litterointeja vuosilta 1973 ja 1978, Virtarannan muistiinpanoja Väinö Linnan kielestä sekä Virtarannan laatimia esitelmiä ja puheita Väinö Linnasta ja Urjalasta. Virtarannan haastatteluissa Linna kuvailee lapsuuttaan ja kertoo esimerkiksi isoisänsä vaikutuksesta Koskelan Jussin hahmon luonteenkuvauksessa.
Karjalan keruumatkat
Virtarannan Karjala-aineistot sisältävät matkapäiväkirjoja usealta vuosikymmeneltä, Suru virret suuhun tuopi -kirjan kirjeenvaihtoa ja litterointikopioita, Karjalan kielen sanakirjaan liittyvää materiaalia ja itkuvirsien nuotinnoksia.
Virtarannan omien muistiinpanojen lisäksi kokoelmaan kuuluu myös Eino Laukkasen ja Matti Jeskasen matkamuistioita, Maiju Keynään muistiinpanoja Itä-Karjalasta, Vienasta ja Aunuksesta 1930-luvulta alkaen, Pekka Kyöttisen kuvaus Repolasta vuosilta 1918–1921, Sjögrenin päiväkirjan Karjalaa käsittelevä osuus, A. R. Järven muistiinpanoja, Iiro ja Niilo Marttisen karjalaismuistiinpanot 1920-luvulta ja Penttilän osittain sotavangeilta keräämät karjalaismuistiinpanot vuosilta 1941–1942.
Karjalaan liittyvä aineisto on jaoteltu karkeasti Tverin ja Vienan alueilta koottuun karjalaisaineistoon sekä lyydin- ja aunuksenkieliseen aineistoon. Näiden aineistojen lisäksi arkistossa on myös jonkin verran Inkeristä koottua aineistoa.
Tverin ja Vienan karjala
Tverin ja Vienan aineistoihin kuuluu Selkissä, Kostamuksessa, Kivijärvellä, Uhtuassa, Vuokkiniemessä, Kiestingissä ja Miinoassa 1960- ja 1970-luvulla nauhoitettujen haastatteluiden litterointeja. Lisäksi kokoelmassa on Virtarannan Vienan kyliä kiertämässä -teoksen supistamaton käsikirjoitus (1978), matkapäiväkirjoja, itkuvirsiä, valokuvia ja kirjaa varten koottua, käyttämättä jäänyttä aineistoa 1960–1980-luvuilta.
Kokoelma sisältää myös muun muassa jäljennöksen Väinö Kaukosen muistiinpanoista (kansanrunouden keruumatka Vienan Karjalaan 15.9.–15.10.1942), Lauri Hannikaisen vienalaismuistiinpanojen kopiot vuodelta 1909, Perinteen perässä Neuvosto-Karjalassa -ohjelmaan liittyvää kirjeenvaihtoa, muistiinpanoja Akonvaaran murteesta ja tavoista sekä Vilho Jyrinojan jäämistöä (lauluja, sanastoa, tarinoita, Akonlahden paikannimiä).
Lyydi ja aunus
Virtarannan arkistossa on vuosina 1958–1966 tehtyjen lyydin- ja aunuksenkielisten haastatteluiden litterointeja. Puhetta on tallennettu Haljärvellä, Suonpohjalla, Kuujärvellä, Peltoisissa, Siidniemessä, Kintahankylässä, Pyhäjärvellä, Prääsässä, Kaskesjärvellä, Kirvesjärvellä, Tšärniemessä, Vieljärvellä, Loginassa, Kukkarvissa, Korbiniemessä, Nugassa, Puikniemessä, Loginselässä, Riipuskalassa, Mägriässä, Nekkulassa, Kuittisissa, Pižissä, Tahtahalassa, Jeroilassa, Kotkatjärvellä, Sammatuksessa, Tuuksen kylässä, Simaniemessä, Lotinapellossa ja Viteleessä.
Inkeri
Virtarannan inkeriä koskevaan aineistoon kuuluu inkerin kartuntakorttien kopioita, inkerin murrekarttapohjia, inkerin murteiden sanalippuja, Antti Hämäläisen Inkerin-muistiinpanoja, Lempi Sjöbergin sananlaskuja ja päiväkirja, inkerin sanastokysely vuodelta 1966 (vastauskirjeitä ja sanalippuja), kirjeitä, valokuvia ja kielimuistiinpanoja Soikkolasta, Laukaansuulta ja Narvusista.
Amerikansuomalaiset
Virtarannan amerikansuomalaisia käsittelevä aineisto sisältää Virtarannan Amerikan-matkojen päiväkirjat vuosilta 1965 ja 1975, amerikansuomen ainesta matkalta 1980 (kirjeitä, esitelmiä, lehtileikkeitä) ja 9 vihkollista Amerikan-matkan muistiinpanoja vuodelta 1980. Digitoimattoman aineiston joukossa on lisäksi Virtarannan tutkimus amerikansuomesta (kaksi kansiota, s. 1–916).
Vermlanti
Virtarannan metsäsuomalaisiin liittyvään aineistoon kuuluu Matti Mörtbergin haastatteluita, litterointeja Kajsa Henrikssonin puheesta (1975), Maj-Lis Holmbergin muistiinpanoja metsäsuomalaisista, tietoja Helmi ja Pertti Virtarannan Folk och forskare i finnskogen -valokuvanäyttelystä ja Virtarannan matkakertomuksia Vermlannista vuosilta 1954, 1956, 1960, 1967 ja 1971. Kokoelmassa on erityisesti Virtarannan Suomalaismetsissä-kirjaan kerättyä aineistoa (mm. muistiinpanoja, keruukertomuksia 1960-luvulta alkaen, tietoa kuvausmatkoista ja torppien esittelyä).
Sanalippaat
Osa Virtarannan keruumatkoillaan kokoamasta sanastosta on sijoitettu erillisiin sanalippaisiin. Nämä viisi lipasta sisältävät Inkeriläisiä sananlaskuja ja arvoituksia -kirjan ainesta, amerikansuomea (sanalippuja, nimilippuja, fraaseja, käyt. sanakirjaan ja Virtarannan artikkeliin), karjalan äänne- ja muoto-opin ainesta (Helmi Virtarannan poimimaa Karjalan kielen sanakirjasta), Haljärven sanastoa (poimittu muistiinpanoista, ei teksteistä) ja suomen murresanoja.
Pertti Virtarannan kirjeenvaihto
Tietoa Pertti Virtarannan kirjeenvaihdosta vuosilta 1938–1952
Aineisto sisältää mm. seuraavia kirjeitä (ja kortteja):
- Pertti Virtarannan kirjeitä ja kortteja Helmi Linnalle (myöh. Virtaranta), yhteensä 100 kpl:
- 13.10.1938–16.12.1938 (7 kpl)
- 17.2.1939–28.12.1939 (42 kpl)
- 7.3.1940–17.12.1940 (23 kpl)
- 9.1.1941–14.11.1941 (5 kpl)
- 29.3.1942–21.12.1942 (11 kpl)
- 14.1.1943–30.12.1943 (7 kpl)
- 12.8.1945–9.12.1945 (4 kpl; 2 viimeistä rouva Virtarannalle)
- 1 päiväämätön ja kuoreton kirje
- Helmi Linnalle (10.7.1938) tullut kortti ja Helmi Virtannalle tulleet kaksi korttia (1948)
- Helmi Linnan virkatodistus (14.7.1945)
- Helmi Linnan (käsialasta päätellen) kirjelippunen Pertti Virtarannalle 15.8.1940 (ei allekirjoitusta)
- Helmi Linnan kirje Pertti Virtarannalle 29.3.1945
- Helmi Linnan kortti Pirkko Viitaniemelle (sisarelle) 3.7.1945
- Helmi Virtarannan kortti Pertti Virtarannalle 8.8.1952
- Pertti Virtarannan kirjeitä isälleen 1945 (sisältävät muistiinpanoja karjalan kielestä)
- Kotiväeltä kuusi kirjettä ja korttia 1945
- Viljo Tervosen kirjeitä Pertti Virtarannalle vuosilta 1941–1945 (ei aikajärjestyksessä; runsaasti)
- Virosta kaksi kirjettä 1940
- Ruotsista kuusi kirjettä tai korttia 1946–1951
- Lauri Hakuliselta kirje 1944 ja kolme kirjettä 1949
- E. A. Tunkelolta kirje 1949
- Niilo Valoselta kirje 1945 ja kortti 1948 (ehkä enemmänkin)
- Aulis Ojajärveltä viisi kirjettä (1944–1949)
- Lisäksi eri lähettäjiltä n. 26 kirjettä tai korttia eri vuosilta (useita 1945; ei aikajärjestyksessä)
- Kirjoitus Itä-Karjalan kansanopetuksesta ennen ja nyt (Pertti Virtarannan esitelmä?)
- Karkun suojeluskunnan jäsenkirja
- Helsingin yliopiston Historiallis-filologisen laitoksen pääsykortti
- Kaksi Helsingin kaupungin lainauskorttia 1937–1939
- VR:n kuukausilippu 9.4.–8.5.1941
- Muutamia valokuvia lähinnä Itä-Karjalasta
- Luetteloitujen kirjeiden lisäksi henkilöarkistossa on liki 40 kansiollista Virtarannan kirjeenvaihtoa 40-luvulta aina vuoteen 1997 asti.
Pertti Virtarannan mitalit
Tietoa Pertti Virtarannan mitaleista yms.
Mitalit yms. on luetteloinut Satu Tanner 26.3.2003 (yht. 2 laatikkoa).
Laatikko 1
- Kölnin sinetti 1392 jossa vanhaa tekstiä; vahaa
- Academia Finlandiae: puhuja ja kuulijoita, toisella puolella kolme naista; Kauko Räsänen 1990, pronssia, Sporrone [Suomen Akatemian mitali]
- Gallen-Kallelan muistonäyttely Helsingissä. 1935. Kalevalanäyttely: kuvassa sormet sormien lomassa, toisella puolella Väinämöinen kanteleineen ja Aino kampaamassa hiuksiaan; A K G (= Gallen-Kallela), pronssia, 8-kulmainen, epäselvä leima
- Helsingiensis Universitatis: yliopiston sinetti, toisella puolella nuori mies ja nainen, yliopisto ja naishahmo, reunassa kaiverrus: Pertti Virtaranta 20. 5. 1978; Kalervo Kallio, hopeaa [Helsingin yliopiston mitali]
- Mikko Juva: muotokuva, toisella puolella vanamo ja teksti: Magis amica veritas [= Enimmän pidän ystävänä totuutta]; Terho Sakki –78, pronssia, Tillander [Mikko Juva oli historioitsija ja teologi, mm. Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri, arkkipiispa, joka harrasti kasvitiedettä]
- Kalevala 150: venäläinen, Väinämöinen istuu tammen alla; jotain kiveä?
- Kalevala 1835–1985: numeroitu 13; hopeaa
- Kalevalaisen naisen kunniaksi Kalevalaiset naiset r.y. 1950: naisen profiili, toisella puolella Äiti ja lapsi, teksti: Niitä äitini opetti väätessänsä värttinätä; Essi Renvall 1949, pronssia, Kultakeskus
- Kalevalaseura: tammi, toisella puolella kaiverrus: Helmi Virtarannalle 2. 11. 1990 Kalevalaseura; pronssia, nelikulmainen
- Edvin Linkomies: muotokuva, toisella puolella nuorukainen ajamassa kahta hevosta, teksti: Res publica summum bonum [= Yleinen etu on korkein hyvä]; Kauko Räsänen 1972, pronssia, Kultateollisuus [Latinisti, pääministeri 1943–1944, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri]
- Väinö Linna: muotokuva, toisella puolella teksti: Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi; pronssia, Kultateollisuus [Kirjailija]
- Paikallislehtien liitto 1945: sulka ja mustepullo, pronssia, toisella puolella teksti: Sanan voimalla rakennamme; Pentti Papinaho 1970, pronssia, Kultateollisuus
- Matti Pohto 1817–1857: teksti: UCOUSKIRJA 5 USI TESTAMEN KÄSIKIRJA 1549 10 : A MESSU: ELI: HERRAN 1549 : 2 :AR HER; Kontio 1967, pronssia, Kultateollisuus
- Paavo Ravila: muotokuva, toisella puolella Paavo Ravila (nimikirjoitus) 1902 5/7 1972; Kivijärvi, pronssia, Kultateollisuus [(1902–1974) fennougristi, Helsingin yliopiston professori, rehtori, akateemikko]
- Satakunnan kirjallinen kerho: kirja, jonka kannessa Porin karhu, toisella puolella kaiverrus: Pertti Virtaranta 26.8.1967 Nortamo-palkinto; pronssia
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1931: miehen pääprofiili ja teksti Miihkali Arhippainen, toisella puolella kannel ja taivasta ja teksti: Pysy Suomessa pyhänä; W A 1930, pronssia, tekijän leima
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1981: toisella puolella tammi; pronssia, Tillander
- Suomen kuvalehti 1916: lippu, toisella puolella teksti: Kuva, sana, vapaus; H, pronssia, Kultateollisuus
- Suomi-seura ry 1927–1977: niemi ja 2 taloa, toisella puolella kumpuja; Terho Sakki 1977, pronssia, Tillander, 056
- Talonpoikaiskulttuurisäätiö 37: taottu sarana; yksipuolinen mitali, pyöristetty neliö; pronssia
- Talonpoikaisrunoilijat ”Väinämöisen veljenpojat”: kuvassa 3 profiilia, toisella puolella hevonen ja sulkakynää pitävä käsi ja nimet Paavo Korhonen 1775–1975, Pietari Makkonen, Olli Kymäläinen, Antti Puhakka; pronssia, Kultateollisuus (2 kpl)
- Elmi Tsokkinen 90 v 5. 7. 1885: muotokuva, toisella puolella nainen, tähkiä ja 2 kukkaa, teksti: Pää emon ylennetähän ylemmäksi muien päätä; Essi Renvall, pronssia, Kultateollisuus [Viimeisiä runonlaulajia, kuului Vornasten runonlaulajasukuun, kotoisin Korpiselästä. Esiintyi paljon evakkona paljon Helsingissä.]
- Aimo Turunen: muotokuva, toisella puolella koristeellinen lähisukupuu, teksti: suomi karjala vatja lyydi viro vepsä liivi; Aimo Tukiainen 82, pronssia [(1912–2000), Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori]
- Mika Waltari: muotokuva, toisella puolella nainen, teksti: nöyryys intohimo; Marjo Lahtinen 1978, pronssia, Kultateollisuus [Kirjailija]
- Pertti ja Helmi Virtaranta: muotokuva; toisella puolella itkijänainen, koristeellinen ikkuna ja vasen käsi kynä kädessä paperin päällä, teksti: Perinteen puolesta. Taiteilija: Nina Sailo 1991; 70 mm, Kaivertamo Paakkari Oy, Espoo, 300 kpl, pronssi, muovikotelo. Teettänyt: Karjalan Sivistysseura, joka lahjoitti sen Karjalan kielen sanakirjan toimitukselle sanakirjan 4. osan valmistujaisjuhlassa 18.10.1993.
Laatikko 2
- D. E. D. Europaeus 1820 1884: profiili, toisella puolella kädet, ihminen ja 5 eläintä, teksti: Kalevala MDCCCXLIX vuosi MCMXLIX ; Alpo Sailo, pronssia, Kultakeskus oy – muovikotelo – 2 kpl [(1820–1884) kansanrunouden kerääjä, kielentutkija, muinaistieteilijä]
- Fejér megyei tanács: Unkarin kartta, yksipuolinen, neliömäinen; terästä – vihreä kangaskotelo [Fejérin lääninhallitus]
- Helsingin Suomalainen Klubi 1876–1976: 3 miestä koskiveneessä ja kruunu, toisella puolella silta veden yli ja liikennettä; Aimo Tukiainen, pronssia, Kultateollisuus – pahvikotelo
- Jakob Hurt 1839 1907 1989: lentoon nouseva lintu, toisella puolella Hurtin muotokuva ja linnun siipi; pronssia – puukotelo [Virolainen tutkija]
- Katariina Jagellinican rintakuva, toisella puolella Suomen ja Unkarin ystävyyttä kuvaavia aiheita, edessä kanteleen soittaja, takana kaksi runonlaulajaa ja puolalaista tekstiä; pronssia, epätavallinen muoto punainen kotelo. [Mukana kirje. Suomi–Puola Yhdistyksen saama mitali Puolan-Suomen Ystävyysseuran alaosastolta Koszlanista. Yhdistys lyöttänyt. Mitali lahjoitettiin Varsovassa 15.12.1975.]
- Kirja Suomessa 500 vuotta: Missale Aboense 1488–1988: Turun hiippakunnan piispa Konrad Bitz, toisella puolella kirjoja ja 7 ihmishahmoa ja teksti: Per libros ad conscientiam [= Kirjojen kautta tietoisuuteen]; Erkki Kannosto 1988, pronssia, Tillander – sininen muovikotelo, esittelylipuke
- Mannerheim: kyntäjä, sotilas ja äiti lapsi sylissä, toisella puolella Mannerheim ratsastaa 4.6.1960; J. Vikainen – 60, pronssia, Kultateollisuus – sininen muovikotelo
- Petrozavodsk 1703: sinisellä pohjalla Ääninen, kompassi, laiva ja piste kaupungin paikalla, toisella puolella uudenaikainen kaupunkikuva; värjättyä metallia
- Princesse Olga de Kiev. Knjaginja Olga 887–969: muotokuva, toisella puolella pyhimys ja kaksi enkeliä; pronssia – punaisessa kotelossa.
- Martti Rapola 70 vuotta: profiili, toisella puolella puu ja teksti: Catzo / lue / etzi / ia tutki; Eila Hiltunen 1961, pronssia, Kultateollisuus – sininen pahvikotelo [(1891–1972) Helsingin yliopiston suomen kielen professori, vanhan kirjasuomen tutkija]
- Esko Rekola: profiili, toisella puolella puhemiehennuija, arkkeja, teksti: Suum cuique [= Kukin saakoon, mitä hänelle on tuleva]; R H 89, pronssia, Tillander – teakkotelo [(1919) ministeri]
- Alpo Sailo 100 vuotismuisto 14 11 1977: profiili, toisella puolella 3 kalevalaista hahmoa ja teksti: Se kansa elää joka kunnioittaa ja vaalii esi-isien perintöä; Nina Sailo, pronssia, Kultateollisuus – pahvikotelo [huomattava kuvanveistäjä, joka on paljon kuvannut kansanihmisiä]
- Sauvageot: Homage A Aurelien Sauvageot: profiili, toisella puolella Suomen, Viron ja Unkarin kartat, vanamo yhdistää ja teksti: mennä, minna, menni Groupe d'Etutes Finno-Ougriennes. Enlov. Paris; M. M.; pronssia, 1972, (kotkanpää) – muovikotelo [Ranskalainen fennougristi]
- Vilho Setälä 4.4.1892: profiilikuva, teksti: Kaj lukti fidele por lumo, toisella puolella maapallo, jossa teksti: Internacia lingvo esperanto. Kansainvälinen kieli; H Varja 1979, pronssia, Tillander Finland – muovikotelo [(1892–1985) maisteri, huomattava esperantisti ja valokuvaaja]
- Shakespeare, William 400th Anniversary: profiili, teksti: P. Vincze. The Spakespeare Birthplace Trust 1964, toisella puolella kaksi näyttelijää ja teksti We Shall Not Look Upon His Like Again 1564–1964; P. Vincze, fine silver – sininen pahvikotelo
- Esko Suomalainen: muotokuva, toisella puolella soluja ja perhonen; Terho Sakki -80, pronssia, Tillander no 25 – muovikotelo [(1910] professori, perinnöllisyyden ja perhosten tutkija]
- Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino 125-vuotisjuhlalaatta: kaksi pyöreää kuvaa, Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino 125 v., toisessa: SKK 1849–1974. Teksti alhaalla: Tämä SKK:n 125-vuotisjuhlalaatta on valmistettu perinteisestä kirjasinmetallista, joka uuteen tekniikkaan, valoladontaan siirtymisen myötä on katoamassa kirjapainoista. – Sininen kotelo, esittelyvihkonen mukana
- Victory at Springfield: ratsujoukkoja, toisella puolella teksti: First Great Victory of the Union Army. Springfield, Missouri, October 25, 1861. Major Charles Zágonyi of Hungary Leads Frémont's Bodyguards to Victory 125th Anniversary 1986 By the American Hungarian Federation Washington, D. C. and the William Penn Association Pittsburgh, PA.; pronssia – muovikotelo
Pertti Virtarannan kartat
Tietoja Pertti Virtarannan henkilöarkiston karttakokoelmasta
Pertti Virtarannan henkilöarkistoon kuuluvat kartat on sijoitettu Nimiarkiston karttakokoelmien yhteyteen. Kartat on luetteloitu.