Siirry sisältöön

Emil Nestor Setälä
(1864–1935)

Senaattori Emil N. Setälä puhuu Salmilaisille 1917. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kielen- ja kansanrunoudentutkija, poliitikko.

E. N. Setälä toimi Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina vuosina 1893–1929, Turun yliopiston kanslerina vuodesta 1926 ja perustamansa tutkimuslaitoksen Suomen suvun johtajana vuodesta 1930. Senaattorina hän oli 1917–1918, opetusministerinä 1925, ulkoasiainministerinä 1925–1926. Valtioneuvoksen arvonimen hän sai 1934.

Suomen lähettiläs Kööpenhaminassa 1920-luvun lopulla, professori Emil Setälä. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

E. N. Setälän arkisto

Laatikko 1 (sanalippuja)

  • Kirjekuori: vepsän sanalippuja n. 150 kpl
  • Kirjekuori: Sanalippuja ja muistiinpanoja: poimintoja vanhasta kirjasuomesta ym.
  • Kirjekuori: muistiinpanoja Š:n käytöstä
  • Kirjekuori: Setälän muistiinpanoja Inkerin runoista. Vain sana, joskus säe mainittu.
  • Kirjekuori: viron sanalippuja
  • Kirjekuori: liivin sanalippuja
  • Kirjekuori: vatjan sanalippuja

Laatikko 2

  • Luonnos  "Finnisch-Ugrische Wortvergleischung" (3 s.)
  • "hämähäkki" (1 s.)
  • Vihko: ”Aakkosellinen luettelo esitetyistä sanoista” (sis. sivunumerot)
  • Sanamuistiinpanoja (uudissanoja?), sekalaisia muistiinpanoja

Laatikko 3

  • Järjestämättömiä sanalippuja ja muistiinpanoja.

Laatikko 4

  • Kirjekuori: Karjanhoitoon ja maatalouteen liittyviä sanalippuja
  • Irtonaisia sanalippuja, osa ei Setälän käsialaa
  • Kirjekuori: ”Vilho Annala”, sis. sanalippuja
  • Kirjalainakuitteja
  • Kirjekuori: ”Poimintoja Juhani AhoPanusta, 173 sivusta”
  • Kirjekuori: Murresanoja Happulaisen sanastosta Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus
  • Kirjekuori: Sananparsia lipuilla
  • Käsikirjoitus: "Kalvenneita kuvia - joidenkin Kiven Leassa tavattavien sanojen etymologiaa" 25 s.

Laatikko 5

  • Eripainos: Mitä suomalainen tiede tällä hetkellä enimmin kaipaa? Kirjoittanut E. N. Setälä. Kalevalaseura, Helsinki 1920. 14 s.
  • Avolehtiö, puheen luonnos. ”Arvoisat kansalaiset, Vuosisadan neljännes on vierähtänyt siitä kun Suomen kansa kunnioittavin mielin vietti kahden vuoden väliajoin Elias Lönnrotin, Johan Ludvig Runebergin ja Johan Vilhelm Snellmanin syntymän satavuotismuistoa…” Yrjö Koskinen kansanjohtajana
  • Musta vihko 1: ”Ulkoministeriö 1926.” Päivättyjä muistiinpanoja.
  • Musta vihko 2: ”Mytologisia etymologioja.”
  • Musta vihko 3: Sanamuistiinpanoja, runoja. mm. 18.8.1930 Suistamosta Maailman luominen, Kanteleen synty, Lemminkäisen virsi.
  • Punainen muistikirja: Mm. Varoja ja velkoja. Muistiinpano: William Thomsen kertoi 31.12.1918.
  • 3 kirjettä: Andrej Rudnev 1914 (1 s.), Liakka 26.6.1934 (1 s.), József Aczél (12.9.1926)
  • Setälän lausuntoluonnos G. J. Ramstedtin väitöskirjasta 8 s.
  • Lappska språket. Nordisk Upplagsbok, konekirj., 7 s., 3 kpl
  • Käsikirjoitus Magy. válvál-ik, unk., 4 s., suom. 5 s. + 1 s.

Kansio 6

  • Lehtileikkeitä Setälästä, Setälän kirjoituksia:
    • Lauri Viljanen: Sammon salaisuuden jäljillä. Prof. Uno Harvan uusin tulkinta. Helsingin Sanomat 12.3.1944
    •  Professor E. N. Setälä skriver: (Linguaphone-kurssista) 9.1.1932
    •  O. A. K.: Suuri sampo-tutkimus. E. N. Setälä: Sammon arvoitus. Aamulehti 14.10.1932
    • Suomen kansa uskoo liiaksi sanan mahtiin. (Setälän puhe Kalevalaseuran vuosijuhlassa). Uusi Suomi 1.3.1933
    • prof. Arkadius Presas: Lönnrotin muisto äskeisen Kalevalan päivän johdosta. Karjala 4.3.1934
    • Iivo Härkönen: ”Sammon arvoitus”. Prof. Setälän suurteos. Helsingin Sanomat 20.11.1932
    • Rafael Ronimus: Sampo okkultistisessa mielessä. (Ei päiväystä tai lähdettä.)
    • Väinö S-n: Huomattava merkkiteos. E. N. Setälän Sammon arvoitus. Uusi Suomi 1.11.1932
    • Hugo Pipping: Sampo. Eripainos lehdestä Nya Argus nro 17, 1932
    •  E. N. Setälä sjuttio år. Hufvudstadsbladet no 56. ti 27.2.1934
    •  E. N. Setälä 70-vuotias. Helsingin Sanomat 27.2.1934
    • E. N. Setälä 70-vuotias. Uusi Suomi 27.2.1934
    • Linguaphonen suomenkielen kurssi valmistumassa. Uusi Suomi 21.3.1934
    • Kielilainsäädännön uudistaminen. Uusi Suomi 21.3.1934
    • Valtioneuvos Setälä esitelmöi eilen Tukholman korkeakoulussa. Uusi Suomi 9.3.1934.
    • Suomen kielen etymologinen sanakirja syntymässä. Uusi Suomi 5.11.1938. 
  • Turun yliopiston rahaston kirjeitä ja kirjekopioita 1930–1935
  • E. Granit–Ilmoniemen kirjeitä Setälälle 1903 (vanha kirjasuomi), Granit-Ilmoniemen muistiinpanoja vanhasta kirjasuomesta (ns. Eurajoen käsikirjoitus) 4 s.

Kansio 7

(virantäyttöjä ja lausuntoja, rajavuodet 1920-1934)

  • Setälän lausunto ja sen luonnos historiallis-kielitieteelliselle osastolle suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen professorinviran hakijoista 1932. Lisäksi ruotsinkielinen lausunto samaan tarkoitukseen.
  • K. B. Wiklundin lausunto Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorinviran hakijoista 21.2.1920.
  • Setälän lausunto Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorinviran hakijoista (2 luonnosta).
  • Ansioluettelot: Toivo LehtisaloVäinö Salminen (2 eri dokumenttia), Kaarlo NieminenAukusti Niemi, Aukusti Vilho RantasaloYrjö Henrik ToivonenMartti HaavioViljo Mansikka.
  • Martti Rapolan lausunto historiallis-kielitieteellisen osaston istunnossa 21.10.1933 Lauri Hakulisen väitöskirjasta
  • Luonnos: Historiallis-kielitieteelliselle osastolle 23.4.1927 itämerensuomalaisten kielten ylimääräisen professorin valinnasta (12 s.).
  • Turun yliopiston kansleri Setälälle osoitetut professorien vastaukset kanslerin kirjeeseen 23.9.1930 saatekirjeineen.
  • Setälä 7.5.1931: Turun yliopiston professorien lausunnot opetuksen tarpeista ja työskentelyn muuttamisesta instituutinomaiseksi, 20 s. (6 osittain erilaista kopiota, useimmista puuttuu viimeinen sivu).
  • Päiväämätön muistiinpano, 4. s.

Ks. myös Martti Rapolan henkilöarkisto

P.E. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatti. Vasen rivi edestä: Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén ja Emil Setälä. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Jaa