Saamen kielet

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Kieliä on yhdeksän, ja niitä puhutaan neljän valtion alueella.

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Yhteensä niitä on yhdeksän: länsisaamelaiseen ryhmään kuuluvat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame ja itäsaamelaiseen ryhmään inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame.

Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa.

Saame Suomessa

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä ja ortografiansa, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä oppimatta niitä erikseen joko säännöllisesti kuulemalla tai erikseen opiskelemalla.

Vaikka monikielisyys onkin aina kuulunut saamelaiseen kulttuuriin, monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä. Suomessa enää vain noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Saamen kielten elvytys ja tuki onkin keskeinen tehtävä sekä Suomen että Pohjoismaiden kielipolitiikassa.

Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa. Yli puolet Suomen saamelaisväestöstä ja yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja nuorista asuu kuitenkin nykyisin muualla kuin virallisella kotiseutualueellaan.

Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa. Saamelaisten asioita ja oikeuksia ajaa Samediggi eli saamelaiskäräjät. Samediggi on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, ja se valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii myös kielineuvosto, jonka tehtävänä on muun muassa ylläpitää ja kehittää Suomessa käytettävää saamen kieltä, antaa ohjeita ja suosituksia kielen- ja nimistönhuoltoon  ja terminologiaan liittyvissä asioissa sekä osallistua pohjoismaiseen kieliyhteistyöhön.

Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame

Pohjoissaame on saamen kielistä puhutuin ja tunnetuin: pohjoissaamea puhuu noin 75 % kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden alueilla. Pohjoissaamea puhutaan kaikissa Suomen neljässä kotiseutualueen kunnassa eli Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella, joka on maamme ainoa saamelaisenemmistöinen kunta.

Inarin- ja koltansaamen kielten kotialuetta on Inarin kunta, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta: viralliset ilmoitukset annetaan aina suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. 

Inarinsaamen perinteinen puhuma-alue on Inarinjärven ympäristössä, ja inarinsaamelaiset ovatkin ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut vanhastaan vain yhden valtion alueella. Kieltä puhuu nykyään 300–400 henkeä, ja onnistuneen kielenelvytystoiminnan ansiosta puhujamäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Inarinsaamelaisten yhdistys Anarâškielâ servi on jo vuosikymmenien ajan toiminut aktiivisesti kielen edistämiseksi.

Koltansaamen puhuma-alue ulottui 1940-luvulle saakka Petsamon alueelle, mutta toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen useimmat koltat asutettiin Sevettijärven ja Nellimin seuduille. Koltansaamella on nykyisin 300–400 puhujaa, ja kieltä elvytetään monin tavoin. Kolttasaamelaisten perinteinen itsehallintojärjestelmä, Kolttien kyläkokous (Saaʹmi siidsååbbar) toimii edelleen kolttasaamelaisten yhteisenä edustajana seuraten kolttasaamelaisten oikeuksien toteutumista.

Saamen kielten kouluopetus

Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat velvollisia antamaan saamen kieltä osaaville oppilaille opetusta saamen kielellä. Saamen kieli voi olla opetuskielenä niin perusopetuksessa, lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessakin. Kaikkia kolmea saamen kieltä käytetään opetuskielinä, eniten pohjoissaamea, jota käytetään perusopetuksen opetuskielenä kaikissa neljässä kotiseutualueen kunnassa. Kotiseutualueen ulkopuolella saamen kielet eivät ole opetuskielinä vaan ainoastaan opiskeltavina kielinä. Poikkeuksena on Helsingin Pasilan peruskoulu, joka tarjoaa kaksikielistä suomi-saame-opetusta.

Huomattava enemmistö saamelaislapsista ja nuorista asuu nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella, joten heillä ei ole mahdollisuutta saamenkieliseen opetukseen. Kotiseutualueen ulkopuolella saamen kieliä voidaan opettaa perus- ja lukio-opetusta täydentävänä opetuksena korkeintaan kaksi tuntia viikossa.

Vuodesta 2018 alkaen on toiminut Utsjoen kunnan ja saamelaiskäräjien johtama saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävä opetushanke. Se on koonnut yhä useampia lapsia ja -nuoria eri kouluista ja monilta eri paikkakunnilta etäyhteyksiä hyödyntäviin saamen kielten opetusryhmiin. Saamen kieliä opetetaan myös lähiopetuksena muutamilla paikkakunnilla kotiseutualueen ulkopuolella.

Saamea-nuorille-aikuisille

Saamen kieliä voi opiskella lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan kielen oppiaineena. Ylioppilastutkinnossa voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden tai vieraan kielen kokeen inarinsaamen, koltansaamen tai pohjoissaamen kielessä. Muilta osin ylioppilastutkinto on suomenkielinen.

Inarissa sijaitseva Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa toisella asteella saamen kielen ja kulttuurin koulutusta sekä ammatillista koulutusta. Koulutuskeskuksessa toimivat lukuvuoden mittaiset intensiivikoulutuksen linjat inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielissä. Lisäksi järjestetään vuosittain suuri määrä saamen kielten ja kulttuurin etäkoulutuksia.

Kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä voi opiskella Giellagas-instituutissa Oulun yliopistossa, jolla on valtakunnallinen vastuu saamen kielten yliopistotasoisesta opetuksesta ja tutkimuksesta. Oulussa toimii myös saamen kielen aineenopettajien koulutuslinja. Inarinsaamessa ja koltansaamessa opinnot alkavat alkeista, kun taas pohjoissaamen opintojen alussa edellytetään jo kielen hallintaa. Etäopetuksella on suuri rooli etenkin inarin- ja koltansaamen opinnoissa. Oulun yliopiston lisäksi saamen kielen opiskelumahdollisuuksia on myös Helsingin ja Lapin yliopistoissa.

Saamen kielet ja Kotus

Kotuksen yhteydessä toimii saamen kielten lautakunta, joka seuraa osaltaan saamen kielten asemaa ja käyttöä ja antaa saamen kieliä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia.

Nykyistä Kotusta edeltäneessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehtiin saamen kieliä koskevaa asiantuntijatyötä. Niiltä ajoilta Kotuksen julkaisusarjoissa on ilmestynyt myös saamen kieliä koskevia julkaisuja, joista verkossa ilmestyneitä ylläpidetään edelleen. Yksi esimerkki on tutkijoiden paljon hyödyntämä etymologinen Álgu-tietokanta.