Esiselvitys rakentaa tietopohjaa kielten käyttöalojen seurantaa varten ja tarkastelee seurannan toteuttamisen edellytyksiä. Työssä kartoitetaan Suomen kielitilannetta kuvaavia tilastoja ja arvioidaan niiden käyttöä seurannassa.
Matti Räsänen: Kielten käyttöalojen seuranta. Esiselvitys. URN:ISBN 978-952-7359-22-8. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 82. ISSN 2323-3370.
Kattavalle seurantatiedolle tarvetta
Kaventaako englannin kielen käytön laajentuminen suomen käyttöalaa? Missä yhteyksissä kotoperäisiä vähemmistökieliä käytetään? Millaisia kielikysymyksiä esimerkiksi koulutukseen liittyy? Kielten asemasta ja käyttöaloista on keskusteltu 2000-luvulla vilkkaasti, mutta kattavaa ja yksityiskohtaista seurantatietoa ei kuitenkaan ole olemassa. Tietoa tarvitaan tutkimuksessa, tilastoinnissa, poliittisessa päätöksenteossa ja viranomaistoiminnan suunnittelussa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut esiselvityksen kielten käyttöalojen seurannasta. Selvityksen on kirjoittanut keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen. Selvityksestä käy ilmi, millaista tietoa on jo käytettävissä, millaista käyttöalojen tarkoituksenmukainen seuranta voisi olla sekä millaista uutta tietoa ja työtä seurannan järjestäminen edellyttää.
Kieli ja sen käyttöalat
Kielen käyttöalalla viitataan esiselvityksessä yhtäältä yleisesti esimerkiksi Suomen kielitilanteeseen, kuten kansalliskielten käyttöalaan. Toisaalta termillä viitataan esimerkiksi tieteen, elinkeinoelämän, asioinnin, koulutuksen, opetuksen tai terveyspalvelujen kieleen. Käyttöala voi merkitä myös kapeampaa kielenkäytön lohkoa: korkeakoulujen opinnäytteet muodostavat käyttöalan, jonka alaluokkia voivat olla esimerkiksi väitöskirjat sekä maisteri- ja kandidaatinvaiheen tutkielmat.
Esiselvityksessä rakennetaan tietopohjaa kielten käyttöalojen järjestelmällistä seurantaa varten. Työssä kartoitetaan ja arvioidaan Suomen kielitilannetta kuvaavia tilastoja ja muuta hallinnon toimijoiden tuottamaa kielitietoa. Erilaista seurantatietoa on jo olemassa, ja sitä on jo esitetty muun muassa joissakin selvityksissä ja barometreissa.
Seurannan edellytyksiä
Millaista on tarkoituksenmukainen käyttöalojen seuranta? Esiselvityksen osana haastateltiin tutkijataustaisia asiantuntijoita. Vastauksissa korostuu monimenetelmäisyys: Kattavaan seurantaan tulee soveltaa useita menetelmiä, lähestymistapoja ja erilaisia aineistoja. Sähköisten aineistojen ja uusien digitaalisten tutkimusmenetelmien käyttö nähdään keskeisenä.
Seurantatietoa tarvitaan useista seurantakohteista monilta kielenkäytön alueilta. Kielen keskinäisten suhteiden hahmottamiseksi tarvitaan pitkittäisseurantaa, joka ulottuu yhteiskunnan eri lohkoille. Oleellista on myös määrittää seurannan painopisteet. Kansalliskielten näkökulmasta korkeakoulujen kielivalinnat ovat tärkeä seurantakohde.
Tieto yhteen paikkaan
Esiselvityksen keskeinen havainto on, että tilastotietoa käyttöaloista tulisi olla saatavilla kootusti yhdestä paikasta. Organisoidun seurannan kannalta on ensiarvoisen tärkeää pohtia, minkälaista yhteistyötä seurantatiedon tuottaminen, kerääminen ja julkaiseminen vaativat. Yhteistyön koordinointiin ja toiminnan johtamiseen tarvitaan vastuutaho.
Kielitilanteen järjestelmällinen seuraaminen on vaativaa työtä. Pitkäjänteisen, kattavan ja laajakantoinen seurannan järjestäminen edellyttää hyvää valmistelua. Toimenpidesuosituksena esiselvityksessä esitetäänkin, että käyttöalojen seurannan toteuttamiseksi perustetaan valmisteleva hanke, jossa rakennetaan toimintamalli seurantatiedon keräämiseksi.
Esiselvityksen laatiminen oli kirjattu Kotimaisten kielten keskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön väliseen tulossopimukseen vuodeksi 2024. Työ toteutettiin Kotimaisten kielten keskuksen pienprojektina.