Tekstien ja niiden lajien rajankäyntiä

Tekstityypit, niiden rajaamisen keinot ja kielelliset erot Turun Wiikko-Sanomissa 1829 – ”Yksi hyvä ystävä kertoi minulle”

Petri Lauerman artikkeli Turun Wiikko-Sanomien tekstityypeistä vuoden 1829 ensimmäisellä neljänneksellä.

Muuttuuko uutisteksti – ja mihin suuntaan? – Suomen Kuvalehti 1917 ja 1972

Vesa Heikkisen artikkeli Suomen Kuvalehden uutisteksteistä vuosilta 1917 ja 1972.

Jaksoanalyysi osana tekstilajitutkimusta: tapaus sosiaaliviraston kuljetuspalvelupäätökset

Ulla Tiililän artikkeli jaksoanalyysin menetelmistä.

Tekstien kvantitatiivisia piirteitä: teksti ja tekstijoukko määrällisten muuttujien valossa

Mikko Lounelan artikkeli tekstien laskennallisen tutkimuksen mahdollisuuksista.

Rajakkain ja sisäkkäin, kaukana ja lähekkäin

Ei ole itsestään selvää, mistä teksti alkaa ja mihin se loppuu. Itsestään selvää ei ole sekään, mikä erottaa yhden tekstin toisesta tai tekstien joukon tai tekstilajin toisesta tekstijoukosta tai tekstilajista.

Mitkä ovat esimerkiksi vuonna 1829 ilmestyneiden Turun Wiikko-Sanomien juttujen tai osastojen rajat? Onko vuonna 1917 Suomen Kuvalehdessä ilmestynyt uutisteksti jollakin tavalla sukua samassa lehdessä vuonna 1972 ilmestyneelle uutistekstille? Yksittäinen viranomaispäätös koostuu monista osista, mutta millä perusteella voidaan sanoa, että se on itsenäinen merkityskokonaisuus eli teksti? Mitä erilaisista aineistoista tehtävät piirrelaskelmat voivat kertoa tekstien ja lajien rajoista?

Tekstien ja niiden lajien rajankäyntiä -verkkoartikkelikokoelma julkaistiin 28.12.2007 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkosivuilla. Kokonaisuus perustuu Kielitieteen päivillä 2006 pidettyyn työpajaan Tekstin rajoista lajien rajoihin. Työpajassa alustivat Kotuksen tutkijat Petri Lauerma, Vesa Heikkinen, Ulla Tiililä ja Mikko Lounela.

Alkuperäisen julkaisun toimitti Vesa Heikkinen. Uudistetulla kotus.fi-sivustolla kokonaisuus julkaistiin 30.1.2025 (toim. Vesa Heikkinen ja Olli Tamminen).