Genreanalyysi: tekstilajitutkimuksen käytäntöä (2012). Toim. Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 29. Verkkojulkaisu (pdf, 3,7 MB). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:ISBN 978-952-5446-72-2, ISSN 1796-041X.
Genren elämää
Olemme genren uhreja. Tähän tapaan vitsailivat erään rockyhtyeen jäsenet, kun miehiltä kysyttiin, miksi heidän uudessa videossaan on vähäpukeisia naisia.
Rokkareiden lohkaisuun kiteytyy jotain olennaista genreistä eli tekstilajeista: lajit ohjaavat sitä, miten toimimme erilaisissa tilanteissa ja miten tulkitsemme toistemme kielellistä ja muuta käyttäytymistä. Toisaalta muutamme genrejä jatkuvasti omilla teoillamme. Elämme jokapäiväistä elämäämme erilaisten lajien keskellä, ja nämä lajit elävät meissä.
Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä -julkaisu pureutuu monenlaisten genrejen ja monialaisen tekstilajitutkimuksen elämään. Yksi tarkoitus on rakentaa siltoja eri alojen ja ajattelutapojen välille, samaan tapaan kuin niitä rakentaa julkaisun sisarteos Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja (Heikkinen ym. toim. 2012).
Pääpaino tässä verkkojulkaisussa on empiriassa: Millaisia tekstilajeja on? Millaisia erilaiset tekstilajit ovat? Miten niitä on tarkoituksenmukaista tutkimuksessa lähestyä?
Verkkojulkaisun osat
”Artikkelit”-osaston kirjoitukset avaavat kiinnostavia näkymiä sekä tekstilajien kirjoon että niiden tutkimisen monenlaisiin käytäntöihin. Artikkeleissa tarkastellaan Aristoteleen käsityksiä puheista ja puheiden olemusta yleisemmin (Kakkuri-Knuuttila), poliittista kielenkäyttöä niin parlamenteissa (Palonen) kuin lehdistössäkin (Lassila), valistusta (Vuori), viranomaislomakkeita (Günther & Raitakari), säädöstekstejä (Piehl & Lounela), tieteellisiä artikkeleita (Kakkuri-Knuuttila & Kylänpää), muita tiede- ja tietotekstejä (Jantunen), verkkokeskusteluja (Lauhakangas), levyarvostelusta tehtyjä tulkintoja (Rahtu) sekä aprillipiloja (Visakko & Voutilainen). Artikkelit ovat käyneet läpi tieteellisen referee-menettelyn.
”Katsauksia, havaintoja ja puheenvuoroja” -osaston kirjoitukset kertovat meneillään olevista tutkimuksista ja selvityksistä, esittelevät tuloksia ja tutkimusprosesseihin liittyviä ongelmia sekä herättelevät keskustelua genrekysymyksistä. Käsiteltävinä ovat lukion (Heikkilä; Valtonen) ja ammattikoulutuksen (Lankisen kaksi kirjoitusta) tekstit. Työelämän teksteistä kirjoitetaan niin ammattikielen (Koskela & Katajamäki) kuin säädöskielen ja lainlaadinnankin (Kankaanpää, Piehl & Räsänen) näkökulmasta. Viranomaisen ja kansalaisen kohtaamista käsitellään kuulustelukertomusten (Helenius) ja erilaisten valistamaan pyrkivien tekstien erittelyn kautta (Vuori). Aineistokysymykset korostuvat kahdessa tekstissä (Lauerma; Arppe & Lounela). Myös käytännön kielenhuollon (Hyvärinen) ja selkotekstien (Kulkki-Nieminen & Leskelä) näkökulmia esitellään. Näiden lisäksi tarkasteluun otetaan monia täsmäkysymyksiä: historiallisten tekstilajien tulkinta (Sorvali), kaunokirjalliset alluusiot (Niinimäki), tekstilajin, tällä kertaa kuolinilmoitusten, oletetun vakiintuneisuuden vaikutus tutkimusasetelmaan (Leskelä) ja ajallisten suhteiden analysoinnin anti tekstilajitutkimukselle (Uusikoski).