Kotus ja verkko. Kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus perustettiin 40 vuotta sitten, nämä sanat ymmärrettiin eri tavalla kuin nykyään.
Kotus tarkoitti ’tilapäisesti kyhättyä (havu)majaa, (lauta)hökkeliä’. Verkko oli ennen muuta ’langasta (köydestä) solmittu harva kudos’, ja sanaa käytettiin ’myös muuten aikaansaaduista rei’ikkäisistä valmisteista’. Näin sanoja selitetään 1900-luvun alkupuoliskon kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa.
Tätä nykyä verkosta tulee useimmille ensimmäiseksi mieleen internet, siis netti. Kotuksen moni osaa yhdistää Kotimaisten kielten keskukseen ja vaikkapa www.kotus.fi-verkkosivuihimme.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa oli vuoden 1991 alussa 19 mikroa. Niistä verkossa oli yksi.
Maailma muuttuu. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa oli vuoden 1991 alussa 19 mikroa. Niistä verkossa oli yksi. Vuoden 1995 loppuun mennessä mikroja oli 50. Niistä verkossa oli 40.
Vuoden 1996 suunnitelmassa kerrotaan, että tarkoituksena on siirtyä ”vähitellen Unix-käyttöjärjestelmäympäristöön” ja siirtää tuohon ympäristöön myös ”WWW-tiedotusjärjestelmä”. Nykykielellä siis verkkosivut. Ne oli vähäeleisesti pantu pystyyn edellisenä vuonna.
Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, kaikilla Kotimaisten kielten keskuksen työntekijöillä on koneet. Kaikilta koneilta pääsee nettiin.
Kotuksen moninaisia verkkopalveluja käyttävät päivittäin tuhannet ihmiset. Sivujamme avataan joka vuosi miljoonia kertoja. Olemme aktivoituneet kielitiedon tarjoajina ja kielikeskustelijoina myös sosiaalisessa mediassa.
Kotus ja verkko mahtuvat nyt luontevasti samaan lauseeseen. Ja yhä useammat ihmiset ne siihen myös sovittavat.