Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) on tämän vuosikymmenen alussa parannettu aktiivisesti verkkopalveluja. Vuonna 2024 suurena urakkana oli pääsivustojen kotus.fi ja sprakinstitutet.fi uudistaminen.
Viestintäharjoittelijoina yhtenä tehtävänämme oli siirtää Kotuksen vanhojen verkkosivujen sisältöjä uusille sivuille. Siirtourakan yhteydessä tavoitteena oli luoda osio, josta lähes kaikki vuosien mittaan kirjoitetut kolumnit ja kolumnimaiset kirjoitukset ovat helposti löydettävissä. Tämä valtava kirjoituskokonaisuus sai nimekseen Kolumniaarrearkku.
Kolumniaarrearkussa kolumneja voi hakea kirjoittajan, palstan, teeman tai aiheen ja julkaisuvuoden perusteella tai vapaalla sanahaulla. Sisällöt löytyvät nyt entistä helpommin ja ovat entistä saavutettavampia. Toki teksteissä riittää vieläkin viilattavaa ja korjailtavaa.
Kokonaisuus on nimensä mukaisesti varsinainen kielestä kiinnostuneen aarrearkku.
Kokonaisuus on nimensä mukaisesti varsinainen kielestä kiinnostuneen aarrearkku. Se sisältää noin 1 200 tekstiä lukuisilta palstoilta vuosilta 1996–2023. Kolumneja siirrellessämme ja uuteen julkaisujärjestelmään sovittaessamme olemme tietysti saaneet mahdollisuuden päästä lukemaan, mitä kielestä on vuosien varrella kirjoitettu. Kielen asiantuntijat ovat vuosien varrella kirjoittaneet todella paljon yleistajuisia tekstejä kielestä ja sen ilmiöistä!
Viestintäharjoittelijan työhön kuului myös blogitekstin kirjoittaminen. Kolumniaarrearkkua pyöritellessä tuli kuitenkin tunne, että kaikesta on jo kirjoitettu. Emme siis lähteneet kirjoittamaan mitään uutta, vaan nostamme tässä blogissamme esiin joitakin mielestämme mainioita tekstejä Kolumniaarrearkusta vuosien varrelta. Kannustamme teitä kaikkia uppoutumaan aarrearkun syövereihin!
Nimistön riemua
Kotuksen asiantuntijat ovat vuosien varrella kirjoittaneet paljon nimistä. Aarrearkusta löytyy kirjoituksia sekä henkilönnimistä että paikannimistä. Tekstejä on laidasta laitaan niin lempinimistä kuin epävirallisista paikkojen nimistäkin.
Kotuksen tutkija Terhi Ainiala kirjoitti nimistöaiheisia kolumneja Hiidenkivi-lehdessä Nimenpyörittäjä-palstalle lehden lopettamiseen saakka. Nimien antamisen ja nimien herättämien mielikuvien maailmaan on helppo uppoutua. Kiehtovien nimikolumnien lukemisen jälkeen on vaikea olla rakastamatta nimistöntutkimusta!
Yrityksen nimi -kolumnissa pohditaan yritysten nimiä osana jokapäiväistä kielellistä ja visuaalista ympäristöämme, johon emme juuri edes kiinnitä huomiota. Muistonimiä käsittelevä Nyt kuljen katuani pitkin -kolumni syventyy muistonimien antamiseen ja siihen, kenelle ja miten muistonimiä annetaan. Vuonna 2007 julkaistu kolumni on edelleen ajankohtainen, sillä teema nousee usein esille monenlaisten tunnetuiden henkilöiden saavutusten ja ansioiden yhteydessä. Kepeästi Pilvilinnankadulla -kolumnissa käsitellään teiden, katujen ja kujien nimiä. Tavallisimpia kadunnimiä Suomessa ovat esimerkiksi Rantatie, Koulukatu ja Kauppakatu, mutta millaisia ovatkaan Iltaruskonkatu tai Juhannusruusunkuja?
Tiesitkö tämän? -palstalla Anneli Hännisen ja Helinä Uusitalon kirjoittamissa kolumneissa sukelletaan Suomen murteiden sana-arkiston ja Nimiarkiston kokoelmiin. Palstalla esitellään kiinnostavia havaintoja ja poimintoja arkistojen syövereistä. Helinä Uusitalon tekstit on verkkosivu-uudistuksen yhteydessä siirretty Nimien alkuperä -sivulle, mutta Anneli Hännisen kolumnit löytyvät Kolumniaarrearkusta.
Anneli Hännisellä on monia juhlapäivien nimiin liittyviä kolumneja. Kolumnissa Juhannus ja mittumaari tutustutaan keskikesän juhlan nimiin ja perinteisiin. Lumi-kolumnissa luetellaan kiinnostavia murteellisia nimityksiä lumisateelle ja sitä, minkälaisia vertauskuvia lumisateesta on käytetty.
Yhtä juhlaa Kielikuvastimessa!
Kotuksen sivuilla on julkaistu Kielikuvastin-kolumneja. Niissä Kotuksen tutkijat kirjoittivat vuotuisiin juhliin ja muihin ajankohtaisaiheisiin liittyvistä kielen ilmiöistä. Tekstejä löytyy esimerkiksi pääsiäispäivien nimistä tai heinäkuun eri viikkojen nimityksistä.
Sanna Oksanen on kirjoittanut palstalle kolumnin Penkinpainajaiset eli penkkarit. Salli Kankaanpää taas on kirjoittanut kolumnin Myrskyjen nimet, jossa kerrotaan trombien, tornadoiden hurrikaanien, taifuunien ja syklonien eroista sekä sanojen alkuperistä.
Virkakieli vie mennessään
Virkakielen asiantuntijat Kotuksessa tekevät työtä viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, joten aiheesta on myös kirjoitettu kolumneja. Virkakielikolumnit tuovat virkakielityön merkitystä näkyväksi eri kielen osa-alueiden näkökulmista ja antavat työkaluja virkakielen selkeyttämiseen.
Hyvää virkakieltä -palstalla on julkaistu asiantuntijoiden kirjiottamia virkakielikolumneja. Suurin osa palstan virkakielikolumneista on julkaistu myös Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla.
Palstalle on kirjoittanut useita juttuja muun muassa nimistönhuollon asiantuntija Ulla Onkamo. Hän pohtii viranomaisten ja julkisten palvelujen nimiongelmia vuonna 2017 julkaistussa kolumnissaan Viranomaisten ja palvelujen nimet toimiviksi.
Virkakielestä on kirjoitettu myös virkakielikampanjan palstalle vuosina 2014–2015. Kampanjan tarkoituksena oli innostaa viranomaisia kielenkäytön parantamiseen sekä auttaa konkreettisesti kehittämään virkakieltä.
Virkakielikampanjan aikana julkaistuja kolumneja ovat kirjoittaneet Kotuksen ulkopuoliset tekijät. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Taina Pieski kirjoittaa viestintätaitojen tärkeydestä kolumnissaan Fiksu virkamies osaa viestiä.
Kieli-ikkunoita Helsingin Sanomissa 1996–2010
Kotuksen asiantuntijoiden kirjoittamia kolumneja on julkaistu ja esitetty monissa Kotuksen ulkopuolisissakin kanavissa. Kielellisten ilmiöiden ilosanomaa on levitetty esimerkiksi Helsingin Sanomissa, muissa lehdissä ja Ylen radio-ohjelmissa.
Kieli-ikkuna on Kolumniaarrearkun vanhin ja suurin palsta. Kieli-ikkuna-palstaa julkaistiin Helsingin Sanomien kulttuuriosastossa vuoteen 2010 asti. Palstaa toimitti Kotuksen Maija Länsimäki.
Eero Voutilaisen kolumnissa Kirosanojen kielioppia käsitellään kirosanojen ilmaisuvoimaa ja asemaa kielessä. Liisa Nuutisen kolumnissa Työtyöstä lomalomalle käsitellään toistoyhdyssanoja ja niiden merkitystä. Mustasukkainen-ilmaisun alkuperää taas pohditaan Matti Vilppulan kolumnissa Mustasukkaisuutta yli rajojen.
Kieli-ikkuna on Kolumniaarrearkun vanhin ja suurin palsta.
Ajan sanoja Hiidenkivessä 1997–2012
Ajan sana -palsta on Hiidenkivi-lehdessä julkaistu kielikolumnien palsta, johon kirjoitti Kotuksen tutkija Riitta Eronen. Hiidenkivi-lehti lopetettiin vuonna 2012, jolloin myös palsta loppui. Erosen kolumneissa käsitellään oman aikansa kiinnostavia sanoja ja kielen ilmiöitä.
Vuonna 2001 julkaistu kolumni Oman mobiilini mukanani kannan käsittelee silloisia mobiili-sanan merkityksiä ja pohtii uuden tekniikan tuomia uusia sanoja ja lyhenteitä. Eronen on kirjoittanut vuonna 2011 myös kolumnin Somea, joka käsittelee sosiaalista mediaa tarkoittavaa lyhennettä some. Lyhenne oli tuolloin varsin tuore, vaikka nykyään se onkin vakiintunut kieleen ja päässyt hakusanaksi myös Kielitoimiston sanakirjaan.
Kielipakinoita Ylellä 2006–2009
Kotuksen tutkijat ovat esittäneet Ylen Radio 1:ssä kielestä kertovia pakinoita. Pakinat käsittelevät laajasti kielen eri ulottuvuuksia, kuten iskelmäsanoituksia, slangipaikannimiä tai vaikka pähkinäaiheisia sanontoja. Pakinat on julkaistu tekstimuodossa Kotuksen sivuilla.
Riitta Eronen pohti vuonna 2008 monille tutun lastenkirjahahmon Myyrän nimeä. Pakinassa Myyriä ja kontiaisia kerrotaan eläinlajiesimerkkien avulla vakiintuneiden sanojen muuttamisesta uuden tutkimustiedon perusteella uusiksi. Minkälainen on ollut maamyyrän matka kontiaiseksi?
Kielen ja sanojen kauneus ja rumuus on jokaiselle kielenkäyttäjälle erilaista. Kuitenkin kauniiksi koetut äänteet ja kaunis merkitys yhdistyvät kauneimpina pidetyissä sanoissa. Minna Pyhälahti pohti näitä asioita vuonna 2008 kirjoituksessaan Suomen kielen kauneimmat sanat.
Vieraskyniä Helsingin Sanomissa 2006–2012
Vieraskynä-palstaa julkaistiin Helsingin Sanomissa, ja se koostui suurimmaksi osaksi Kieli elää ajassa -sarjasta, jonka aloitti silloinen Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi. Sarja aloitettiin 9. heinäkuuta 2006, ja se oli osa Kotuksen 30-vuotisjuhlavuotta. Vieraskynäpalstalle julkaistiin myös muita Kotuksen työntekijöiden kirjoituksia vuosina 2004 ja 2012.
Pirkko Nuolijärvi on kirjoittanut Vieraskynä-palstalle suomen kielen asemasta vuonna 2006. Kolumni Suomen kieli on pysynyt taipuisana ja elinvoimaisena käsittelee muun muassa suomen kieleen liittyviä asenteita ja muiden kielen merkityksestä suomen kieleen. Nimistöntutkija Sirkka Paikkala on puolestaan kirjoittanut kolumnin Kuntauudistus uhkaa mullistaa nimistön vuonna 2012, jolloin uusi kuntalaki oli suunnitteilla. Paikkala pohtii kuntalain vaikutuksia nimistöön.
Ajankohtaisesti Kotuksen sivuilla
Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä esittelemme loputkin sellaiset kolumnipalstat, jotka on alun perin julkaistu Kotuksen omilla sivuilla. Monilla palstoilla keskitytään puimaan ajankohtaisia kielellisiä ilmiöitä, kuten trendaavia sanoja ja niiden käyttöä. Tekstit tarjoavat monenlaisia ikkunoita kielen maailmaan!
Sana sanasta 2005–2013. Kielitoimiston sanakirjan toimituksen kolumnipalsta Sana sanasta sisältää tietoa nykysuomen sanojen käytöstä ja taustasta. Palstan kolumnit kuvaavat hauskasti oman aikansa sanastoa. Palstalla on kirjoitettu esimerkiksi geokätköilystä, alfauroksista ja sudokusta.
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Haapanen kirjoitti palstalle vuonna 2013 Movemberista. Se tarkoittaa muoti-ilmiötä, jossa marraskuun aikana pyritään kasvattamaan viikset. Haapanen kertoo, että ilmiö liittyy kansainväliseen Movember-kampanjaan, jolla viiksien kasvatus yhdistetään hyväntekeväisyyteen.
Kielellä 2012–2014. Kielellä-palstalla kielenhuollon asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisista ja ajatuksia herättävistä kieleen ja kielenkäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Kolumnissa Tuo huikea sana huikea Minna Pyhälahti kirjoittaa hehkuttavasta adjektiivista huikea ja sen käytöstä.
Kuukauden kielijuttu 2003–2011. Kuukauden kielijuttuja julkaistiin Kotuksen verkkosivuille yhdeksän vuoden ajan. Riitta Hyvärinen kirjoitti helmikuussa 2010 adjektiivin rouhea käytöstä mitä moninaisemmissa yhteyksissä kolumnissaan Rouheaa soundia, rouheaa suklaavaahtoa. Sirkka Paikkala käsitteli kolumnissaan Miksi nimiä suomennetaan? vieraskielisten nimien kääntämistä. Henna Leskelän paneutui kolumnissaan Kiksit kaksoismonikosta ilmiöön, jossa englannin kielestä lainattuun monikkomuotoiseen sanaan lisätään vielä kotoperäinen monikon tunnus.
Hauskoja lukuhetkiä!
Blogin kirjoittajat Tia Lehto ja Jenny Nikula työskentelivät kesällä 2024 Kotuksessa viestinnän harjoittelijoina. Suomenkielisen Kolumniaarrearkun julkaisemisen jälkeen Kotus on julkaissut myös ruotsinkielisen kolumniaarrearkun Klassiska språkspalter.