Aamulla luen Sanoma WSOY Oyj:n julkaiseman sanomalehden samalla kun syön Valio Oy:n omistamassa meijerissä valmistettua jogurttia. Pesen hampaani Colgate-Palmolive Companyn tehtaassa tehdyllä hammastahnalla. Näiden ja muiden aamutoimieni jälkeen olen valmis lähtemään työmatkalle. Ajan töihin Helsingin Bussiliikenne Oy:n liikennöimällä bussilla.
Päivän lehden, aamupalan, hammaspesun ja bussimatkan minulle tuottavat useat yritykset. Iltaan mennessä olen ehtinyt käyttää kymmenien yritysten tuotteita ja palveluja. Nämä ja monet muut yritykset kuuluvat jokaisen suomalaisen arkeen. Niiden nimet ovat osa jokapäiväistä kielellistä ja visuaalista ympäristöämme, joihin emme välttämättä edes kiinnitä huomiota. Emme juuri pysähdy miettimään, mistä nimet ovat peräisin ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Vaikka Nokia on yleisimmin näkemiämme ja kuulemiamme kielellisiä merkkejä, eivät läheskään kaikki ole pohtineet nimen alkuperää ja sisältöä. Kielenkäyttäjän ei tällaista tarvitsekaan tehdä. Nimi toimii nimenä yhtä lailla, on se sisällöltään läpinäkyvä tai aivan läpinäkymätön.
Hra Helanderin Nahkapuoti
Olen juuri oppinut paljon yritysnimistöstä, sillä olen lukenut Paula Sjöblomin väitöskirjan Toiminimen toimenkuva. Suomalaisen yritysnimistön rakenne ja funktiot. Työ tarkistettiin 25.3.2006 Turun yliopistossa. Tutkimuksesta innostuneena ja tekijän kunniaksi tuon esiin joitakin yritysnimien piirteitä.
Yritysnimessä on yleensä useita osia, kuten seuraavissa: Mandatum / Varainhoito / Oy, Helsingin / Siivous ja Matto / Oy, Kukkastudio / Nina. Kun arkisesti puhumme yrityksistä, emme yleensä käytä niiden koko nimiä, vaan tyydymme lyhyempään muotoon, esimerkiksi Mandatumiin. Tällaisina yritykset usein näyttäytyvät meille myös uutisissa, ilmoituksissa ja valomainoksina toimirakennusten seinissä.
Yritysnimiä ei ole ollut aina ympärillämme. Vasta 1800-luvun puolivälissä isovanhempiemme isovanhemmat alkoivat tutustua niihin vähitellen. Silloin perustettiin ensimmäiset maamme yritykset ja niistä alettiin puhua myös lehdistössä.
Alkuaan yritys oli liki sama kuin omistajansa, ja nimi sisälsi usein omistajan nimen ja yrityksen lajin, kuten hra Helanderin Nahkapuoti. Tavallisia olivat myös nimet, jotka kertoivat yrityksen lajin ja paikkakunnan, jolla yritys sijaitsee: Tampereen pellavatehdas. Tällaisissa nimissä oli yritysnimikategorian alku. Ensimmäiset yritysnimet olivat informatiivisia ja kertoivat suorasanaisesti yrityksen toimialasta, sijainnista tai omistuksesta.
1870-luvulta lähtien suomalaiset yritykset alkoivat saada nimiä, jotka eivät enää ensisijaisesti antaneet tietoa yrityksestä. Tällaiset nimet olivat assosiatiivisia ja pyrkivät herättämään myönteisiä mielleyhtymiä. Ensimmäisenä assosioivan nimen otti vakuutusyhtiö Kaleva, joka kansallisuusaatteen innostamana pyrki antamaan itsestään itsenäisen ja edistyksellisen kuvan. Samankaltaisia kansallisuusaatteeseen viittaavia nimiä annettiin muillekin vakuutusyhtiöille: Pohjola, Sampo, Tapiola, Kansa. Vakuutusyhtiöiden lisäksi hotellit ja ravintolat saivat assosioivia nimiä. Tällaisia olivat esimerkiksi Café du Nord ja Phoenix. Nykyään nimen houkuttelevuus on tullut yhä tärkeämmäksi.
Edustus Riccomerce
Moni nykyinen yritysnimi on kielenpuhujan kannalta sellainen, että se ei anna suoraan tietoa yrityksestä eikä ainakaan ensi alkuun tunnu tarkoittavan mitään. Monet nimet ovat kuin kielipelejä, joissa nimeen on piilotettu vihjeitä yrityksen omistajasta, toimialasta tai muusta, esimerkiksi Esasport Oy (< Esa), Edustus Riccemerce (< Rikkonen), Cutside Oy (kampaamo). Usein on myös leikitelty monitulkintaisuudella. Yritysnimeen voidaan sisällyttää erikielisiä ja mukakielisiä aineksia, ja niissä voidaan tietoisesti rikkoa oikeinkirjoitussääntöjä.
Yritysnimi onkin kompakti ilmaisuvarasto, joka voi antaa tulkitsijalleen tiedon yrityksen alasta ja omistuksesta sekä sen suhteesta muihin yrityksiin ja ympäröivään todellisuuteen. Samalla yritysnimistö on omaleimainen osoitus kielen innovatiivisuudesta, yhdistelykyvystä ja joustavuudesta.
Yritysnimi ei saa olla millainen tahansa. Yritysnimenä ei voi olla esimerkiksi toisen sukunimi tai vain toiminnan laatua tai tarjottavaa tuotetta kuvaava yleinen sana. Pelkkä paikannimikään ei kelpaa. Yhteiskuntamme monesti kaipaama uusi Nokia, yhtä menestynyt ja innovatiivinen yritys, ei siis nimessään voisi ottaa oppi-isältään mallia.
Kolumni on julkaistu Hiidenkivi-lehdessä 2/2006.