Alkukesästä vietetään monissa kodeissa ylioppilasjuhlia. Ylioppilaaksi pääsevät saavat kaksi todistusta: ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen.
Mitä ylioppilastodistuksen latinankieliset arvosanat ovat suomeksi, ja miten ne äännetään?
Ylin arvosana l eli laudatur merkitsee ’kiitetään’. Seuraavaksi paras arvosana eximia on virallisesti eximia cum laude approbatur, mikä tarkoittaa ’erinomaisin kiitoksin hyväksytään’. Magna eli m on lyhentymä sanoista magna cum laude approbatur, suomeksi ’suurin kiitoksin hyväksytään’. Vastaavasti cum laude eli c tulee sanoista cum laude approbatur, ’kiitoksin hyväksytään’. Lubenter approbatur lyhennetään b, ja se merkitsee ’mielihyvin hyväksytään’. Alin hyväksytty arvosana a eli approbatur tarkoittaa ’hyväksytään’. Arvosanan improbatur (i) merkitys on ’hylätään’.
Verbien laudatur, approbatur ja improbatur toiseksi viimeinen tavu äännetään pitkänä (”approbaatur”). Sen voi ääntää painottomana tai latinan mukaisesti painollisena. Jos tavua painottaa, on koko arvosana johdonmukaista ääntää latinan mukaisesti. Tällöin sanan eximia loppu-a ääntyy pitkänä ja tavu si painollisena. Sanan lubenter tavu ben ääntyy painollisena ja sanan magna viimeinen tavu pitkänä mutta painottomana (”magnaa”).
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla kesäkuussa 2007.