Miksi Tukholman etnografisen museon Haitista kertovassa näyttelyssä käytettiin Haitin kansanuskosta sanaa vodou ennestään tutun voodoo-sanan sijasta? Näyttelyn järjestäjät ja heitä siteeranneet Suomenkin tiedotusvälineet kertoivat, että perusteena on ollut sanan voodoo huono maine. Halutaan päästä eroon zombeihin ja voodoo-nukkeihin liitetyistä mielikuvista ja lähestyä aihetta neutraalisti, minkä uskotaan olevan helpompaa, kun käytetään kreolin kielen sanaa lähempänä olevaa muotoa vodou.
Maineen puhdistus ei ole ainoa syy, miksi sanojen muotoa ja jopa koko sanaa muutetaan. Usein kyse on politiikasta: valloittajien tai ulkopuolisten käyttämän sanan tai nimen sijasta halutaan palata alkuperäiskielen mukaiseen. Tuttu esimerkki on sanojen lappi (lapin kieli) ja lappalainen korvaaminen sanoilla saame ja saamelainen. Paikannimi Lappi taas on Suomen alueen nimi, jota ei voi korvata Saamella. Saamenmaa tarkoittaa saamelaisten koko asuinaluetta, jonka rajat eivät noudata valtioiden rajoja, asuvathan saamelaiset neljässä eri maassa.
Silloin, kun pyritään muuttamaan kaukaisempien käsitteiden nimityksiä, joudutaan kestämään se, että käytäntö on pitkään kahtalainen. Usein paheksutaan ”kirjoitusvirhettä”, kun esimerkiksi televisiotekstissä kerrotaan asteekeista eikä atsteekeista. Jälkimmäinen muoto on kirjoista iskostunut monen sukupolven mieleen. Kuitenkin vuodesta 1997 on suositettu Meksikon ja Keski-Amerikan alkuperäiskansojen tutkijoiden ehdottamaa muotoa asteekki, joka on lähempänä alkukielistä sanaa.
Uudet tutkimukset ja niissä käytetyt termit syrjäyttävät vanhat joskus hitaasti. Atsteekeista on kerrottu myös kansanomaisissa yhteyksissä, esimerkiksi aikanaan suosituissa intiaanikirjoissa, joten sana on ehtinyt vakiintua. (Tiedän kyllä, että intiaani-sanakin monessa yhteydessä on asiallista korvata Amerikan alkuasukkaalla tai alkuperäiskansan edustajalla).
Taiteesta ja kulttuurista yleiskieleen omaksutut käsitteet jatkavat usein omaa elämäänsä tarkistettuihin tietoihin perustuvien uusien nimitysten rinnalla. Meillä nykyisen raamatunkäännöksen Magdalan Marian lisäksi elää edelleen myös Maria Magdaleena.
Luultavasti myös voodoo-sanaa käytetään vielä pitkään siellä, missä se on tullut tutuksi vaikkapa (kauhu)elokuvien kautta. Tieteellisissä yhteyksissä vodou on kuitenkin käytössä eri kielialueilla. Meilläkin sanaa on käytetty jo kauan ennen Tukholman näyttelyä, sitä käytettiin muun muassa Helinä Rautavaaran museon kokoelmien vodou-esineistä kerrottaessa.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 4/2011.